Jättifuusiot mullistavat maailman ruoantuotannon

Jos jättiyhtiöiden kaupat ja fuusiot menevät läpi, niiden markkinaosuudet siemen- ja torjunta-aineiden kaupasta ovat melkoiset. Bayer-Monsanto, ChemChina-Syngenta ja DowDupont hallitsisivat yhdessä 59 prosenttia patentoitujen siementen ja 64 prosenttia torjunta-aineiden kaupasta.

Myös suuret lannoitteistaan tunnetut kanadalaiset Agrium ja PotashCorp aikovat yhdistyä.

Eniten huomiota on herättänyt saksalaisen kemikaali- ja lääkeyhtiö Bayerin syyskuinen ilmoitus ostaa muuntotogeenisistä kasvilajikkeista tunnettu yhdysvaltalainen Monsanto. Kauppa olisi alan suurin.

Ostaja ja myyjä ovat innoissaan 66 miljardin Yhdysvaltain dollarin eli noin 61 miljardin euron arvoisesta kaupasta. Osapuolten mukaan yhteenliittyminen parantaisi viljelijöiden ja ihmisten elämää ympäri maailmaa ja olisi tarpeellinen ruoan kysyntään vastaamiseksi maailmassa.

Asiantuntijoiden mukaan käy päinvastoin.

”Kun yrityksistä on tullut yhä suurempia, ne ovat keskittyneet parhaiten tuottaviin tuotteisiin. Ne ovat panneet aiempaa vähemmän rahaa tutkimukseen ja keskittyneet aiempaa vähemmän pienille markkina-alueille”, totesi syyskuussa yhdysvaltalaisen Michiganin valtionyliopiston tutkija Phil Howard.

Kiinan talouden ongelmat ja ruoan ylituotanto ovat johtaneet yhtiöiden voittojen pienenemiseen. Yhdistymisten ansiosta yhtiöt voivat supistaa kulujaan ja pitää voitot korkeina.

Suuret ostivat pienet

Siemenkaupan ala ja maatalouskemikaalien ala ovat keskittyneet valtavasti 20 vuodessa. Vuonna 1994 neljällä suurimmalla siemenalan yrityksellä oli 21 prosentin markkinaosuus maailmassa. Sen jälkeen suuret ovat ostaneet pienempiään. Vuosien 1996–2013 välillä kymmenen suurinta siemenyhtiötä tekivät lähes 200 yrityskauppaa.

Yhdysvaltain maanviljelijöiden liiton mukaan suuret kaupat ovat johtaneet siemen- ja kemikaalialan kilpailun vähenemiseen, innovaatioiden vähenemiseen, maatalousalan työllisyyden vähenemiseen Yhdysvalloissa ja alan yritysten tuotteiden entistä korkeampiin hintoihin.

Suomessa maatalouden tuotantokustannukset ovat nousseet EU-jäsenyyden aikana miltei 60 prosenttia, kun vastaavasti tuottajahinnat ovat nousseet vain viidenneksen. Erityisesti energian ja lannoitteiden sekä maatalouden investointeihin käytettyjen tavaroiden ja palveluiden hinnat ovat nousseet.

Elintarvikkeista maksetaan Suomessa 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 1995. Elintarvikkeet ovat nyt kuitenkin kolmisen prosenttia halvempia kuin kaksi vuotta sitten.

Vuonna 2015 kuusi alan suurinta yritystä hallitsi kahta kolmasosaa maailman siemenmarkkinoista ja kolmea neljäsosaa maailman torjunta-aineista. Kuusi suurinta ovat Monsanto, Bayer Crop Science, saksalainen BASF, yhdysvaltalainen Dow AgroSciences, sveitsiläinen Syngenta ja yhdysvaltalainen DuPont.

Nyt suuret yritykset haluavat yhteen. Bayerin ja Monsanton yhteenlaskettu markkinaosuus olisi 24 prosenttia torjunta-aineista ja 29 prosenttia siemenistä.

Syngenta on hyväksynyt kiinalaisen valtio-omisteisen ChemChinan 43 miljardin dollarin eli noin 40 miljardin euron ostotarjouksen. Kauppa on suurin kiinalaisyrityksen tekemä yritysosto. Yhdysvaltain viranomaiset ovat hyväksyneet kaupan. EU vielä tutkii kauppaa.

Monsanton kauppa hylättiin

Kilpailuviranomaiset voivat kaataa kaupan, jos yritys sen myötä saa liian hallitsevan aseman markkinoilla.

Yhdysvaltain oikeusministeriö hylkäsi syksyllä Monsanton ja yhdysvaltalaisen metsä- ja maatalouskoneiden valmistajan John Deeren välisen kaupan. John Deere halusi ostaa Monsanton yksikön, joka valmistaa siemennyslaitteistoja.

John Deere olisi saanut 86 prosenttia alan markkinaosuudesta Yhdysvalloissa. Oikeusministeriön mielestä Monsanton ja John Deeren kilpailu on hyödyttänyt maanviljelijöitä tuotekehityksen ja alhaisten hintojen ansiosta.

”Yritys voisi nostaa hintoja ja vähentää innovaatioita yhdysvaltalaisten maanviljelijöiden kustannuksella”, perusteli kaupan hylkäämistä Yhdysvaltain oikeusministeriön edustaja Renata Hesse.

Monsanto ja John Deere valittavat oikeusministeriön päätöksestä.

Monsanto yritti aiemmin ostaa Syngentan 45 miljardilla dollarilla eli noin 41 miljardilla eurolla vuonna 2015. Syngenta torjui ostoyrityksen vedoten alhaiseen hintaan sekä Monsanton huolettomuuteen. Syngentan mielestä Monsanto ei ottanut tarpeeksi huomioon kilpailuviranomaisten tutkinnan monissa maissa kaupalle aiheuttamia riskejä. Molempien taustalla neuvoja antamassa olivat pankit. Syngentalle neuvoja jakoi Goldman Sachs ja Monsantolle Morgan Stanley.

Yhdysvalloissa liittovaltio ja osavaltiot tutkivat Bayerin ja Monsanton kauppaa. Bayerin ja Monsanton etu on se, että yrityksillä on vähän päällekkäistä liiketoimintaa. Bayer keskittyy kemikaaleihin, Monsanto siemeniin ja biologiaan. Yrityksillä on kuitenkin tuotteita, joissa yhteenlaskettu markkinaosuus olisi suuri. Yhdysvalloissa yritysten markkinaosuus puuvillansiemenissä on ollut tänä vuonna 58 prosenttia, viime vuonna 70 prosenttia.

Yhdysvaltalaisen Bernstein-pankin analyytikko Jeremy Redenius huomautti EU-viranomaisten suhtautuvan geenimuunteluun Yhdysvaltoja kriittisemmin.

”Arvioin Bayerin ja Monsanton kaupan menevän läpi 50 prosentin todennäköisyydellä”, Redenius sanoi.

Euroopan komissio voi kieltää yrityskaupan tai asettaa sen toteuttamiselle ehtoja, jos kauppa olennaisesti estää tehokasta kilpailua yhteismarkkinoilla tai antaa yritykselle määräävän markkina-aseman.

EU sekä Yhdysvaltain liittovaltio ja osavaltiot tutkivat myös DuPontin ja Dow Chemicalin fuusiota.

Valtavia summia lobbaamiseen

Jättiyhtiöillä olisi entistä parempi mahdollisuus vaikuttaa lobbaamalla. Esimerkiksi Bayer ja Monsanto ovat käyttäneet yhteensä noin 120 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria eli noin 110 miljoonaa euroa lobbaamiseen edellisen vuosikymmenen aikana.

Monsantoa on luonnehdittu maailman ilkeimmäksi yhtiöksi. Yrityskaupassa Monsanto todennäköisesti muuttaisi Saksaan. Samalla on mahdollista, että Monsanton huonomaineinen nimi ja brändi hävitetään.

Suuryritysten yksi keskeinen vallan ja rahan lähde ovat patentit. Aiemmin alalla oli maatiaislajikkeita, jotka ovat vaihtuneet teollisiin lajikkeisiin. Monsantolla ja muilla alan yrityksillä on hallussaan niin muuntogeenisten kuin perinteisillä tavoilla jalostettujen kasvilajikkeiden patentteja. Pelkästään Monsantolla on noin 7 500 patenttia maailmanlaajuisesti. Kun maanviljelijä ostaa Monsanton siemeniä, hän sopimuksella sitoutuu ostamaan uudet siemenet joka vuosi. Siemeniä ei saa säästää seuraavan vuoden satoa varten.

Monsantolla on kymmeniä työntekijöitä, joiden tehtävä on tarkkailla viljelijöitä. Monsanto kertoi vuonna 2015, että sillä oli oikeudessa 147 juttua. Monsanton mukaan yhdeksän juttua oli käynyt läpi koko oikeusprosessin, joista Monsanto oli voittanut jokaisen.

Myrkkyjä Vietnamiin, DDT:tä muualle

Kauppojen yhteydessä on nostettu esiin erityisesti Bayerin ja Monsanton historia.

Vuonna 1863 perustettu Bayer esitteli heroiinin lääkkeenä vuonna 1896. Yhtiö käytti pakkotyövoimaa toisen maailmansodan aikana. Bayer lopetti kolesterolilääkkeensä myynnin vuonna 2001, kun 52 ihmisen kuolema liitettiin lääkkeen käyttöön.

Monsanto on perustettu vuonna 1901. Monsanto oli yksi Vietnamin sodassa käytetyn Agent Orange -kasvimyrkyn valmistajista. Monsanto on valmistanut DDT-hyönteismyrkkyä ja muun muassa syöpää aiheuttavia PCB-yhdisteitä.

Monsanton tunnetuin tuote on rikkakasvien torjunta-aine Roundup. Se sisältää glyfosaattia, jonka epäillään aiheuttavan syöpää. Muun muassa Venäjä ja Alankomaat ovat kieltäneet glyfosaatin käytön. Monsanto on geenimuunnellut siemeniään niin, että siemenet kestävät vain Monsanton omat torjunta-aineet.

Tutkiminen ollut vaikeaa

Geeniviljelty ruoka ei tutkimusten mukaan ole aiheuttanut ihmisille kielteisiä terveysvaikutuksia.

Kansainvälinen ympäristöjärjestöjen verkosto Maan ystävät on todennut, että tehdyt tutkimukset eivät todista geeniviljellyn ruoan turvallisuutta ihmisille ja ympäristölle. Myös ympäristöjärjestö Greenpeace vastustaa geenimuuntelua.

Ympäristöaktivistit ovat olleet huolissaan lukuisista asioista kuten geeniviljeltyjen kasvien sekoittumisesta muiden lajikkeiden kanssa. Lopputuloksena voisi olla superrikkaruohoja.

Vuonna 2009 yhteensä 26 maissitutkijaa valitti Yhdysvaltojen ympäristövirastolle. Tutkijoiden mukaan he eivät voi antaa puolueettomia lausuntoja, koska patenttilajikkeita ei saanut tutkia.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Jukka Rajala totesi vuonna 2011, että gmo-lajikkeisiin liittyvän patenttijärjestelmän takia niiden riippumaton tutkimus on tehty erittäin vaikeaksi, jopa mahdottomaksi.

”Jokaisen niitä tutkivan on sovittava tapauskohtaisesti patentinomistajan kanssa mitä ja miten tutkitaan. Lisäksi tutkimuksen lopputulosvaiheessa patentinomistajalla on veto-oikeus estää julkistus”, Rajala huomautti.

Esimerkiksi Monsanton Round Ready -soijapapujen patentti raukesi vuonna 2015. Tuotteen kehittelyyn liittyvät ensimmäiset patentit raukesivat vuosina 2011 ja 2014. Monsanto kehittää vanhoista tuotteistaan uusia versioita, joille se saa patentin. Euroopassa Bayerilla on eniten siirtogeenisten kasvien patentteja.

Euroopan komissio päätti vuonna 2015, että jäsenmaat saavat itse päättää hyväksyttyjen muuntogeenisten kasvien viljelystä. Suurin osa EU-maista on ilmoittanut kieltävänsä muuntogeenisten kasvien viljelyn, mutta Suomi ei. Suomessakin syödään geenimanipuloidulla rehulla ruokittujen eläinten lihaa.

Maailman terveysjärjestö WHO huomauttaa, että geeniviljellyn ruoan turvallisuus pitää varmistaa joka tapauksessa erikseen. WHO:n mielestä kaiken geeniruoan turvallisuudesta ei voi sanoa mitään yleistä.