Hallituksen maahanmuuton ministerityöryhmä hyväksyi viime viikolla sisäministeri Paula Risikon (kok.) johdolla ”laittoman maassa oleskelun ehkäisyyn ja hallintaan” liittyvän toimenpidesuunnitelman.
Ministeriryhmä – Risikon lisäksi perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.), oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.) ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) – on pistänyt koko luovuutensa peliin luodakseen tiheän kamman, jolla kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet saadaan maan rajojen ulkopuolelle.
Ministeriryhmän mielestä on syytä välttää yleisesti ja maailmanlaajuisesti käytettyä ”paperittomat” -termin käyttöä. Sen sijaan pitää puhua ”laittomasti maassa oleskelusta”. Terminologia on kriisisanastoa muutoinkin: Poliisin on luotava valtakunnallista ja alueellista tilannekuvaa ja Maahanmuuttovirastossa on tilannekeskus.
Perussuomalaisten hyytävä maahanmuuttovastaisuus näkyy ministeriryhmän paperittomia koskevassa päätöksessä. Hallitus tarjoaa hätäapua paperittomille, mutta nämäkin kanavat halutaan osaksi karkottamista.
Viranomaiset ja kansalaiset ilmiantajiksi
Viranomaisverkostosta ollaan luomassa jonkinasteista urkintakoneistoa. Myös kansalaisia kannustetaan ilmoittamaan poliisille ”laittomaan maassa oleskeluun liittyvistä havainnoista”.
Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut, kasvatus- ja koulutustoimi sekä asumiseen liittyvät palvelut sekä muut sote-palvelutuottajat halutaan mukaan verkostoon, joka ilmoittaa paperittomista poliisille.
Samoin Kela, aluehallintovirastot, kirkko ja kansalaisjärjestöt lasketaan potentiaalisiksi tarkkailijoiksi.
Ministeriryhmä toki huomauttaa, että ilmoitusten tulee tapahtua tietosuojan rajoissa. Etenkin sosiaali- ja terveyspalveluissa rajanveto on herkkä asia.
Pääsääntöisesti asiakastietoja sisältävät sosiaalihuollon asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Yksityisyyden suojan venyttäminen johtaa äkkiä hämärälle alueelle, joka nykylainsäädännön puitteissa on lainvastaista.
Ministeriryhmän tahtotila siitä, että kirkko, kansalaisjärjestöt ja kansalaiset ilmoittaisivat paperittomista poliisille, on vastenmielinen. Tämä lietsoo jo ennestäänkin vahvoja ennakkoluuloja.
Ilmiantotavoite on myös ristiriidassa monien järjestöjen ja kansalaisen eettisen vakaumuksen kanssa.
Kuntien hätäapu paperittomille
Myös kunnissa paperittomat joutuvat melko kummalliseen tilanteeseen. Kuntien tulee turvata paperittomille heidän oikeutensa välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Valtio korvaa kustannukset kunnille täysimääräisesti.
Paperittomille kuuluvat välttämättömät sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten kiireelliset terveyspalvelut.
Kuntia kehotetaan järjestämään myös hätämajoitusta henkilöille, jotka eivät saa enää vastaanottopalveluita. Hätämajoituspalveluun sisältyy myös ruoka ja mahdollisesti muu akuutti apu, esimerkiksi välttämättömät lääkkeet.
Kunnat kuitenkin joutuvat selvittämään hätämajoitukseen hakeutuvan oleskeluoikeuden Maahanmuuttoviraston tilannekeskuksesta. Paperittomat ohjataan palautusjärjestelmään, mikäli he hakeutuvat hätämajoitukseen.
Lisää pakkokeinoja ja kovempia rangaistuksia
Ministerityöryhmä haluaa myös kiristää paperittomiin kohdistuvia rangaistuksia. Se selvittää nykyisten sakkorangaistusten riittävyyttä.
Ministerit haluavat myös lisää pakkokeinoja tutkintaan. Hallitus selvittääkin Lindströmin vetämässä ministeriössä, onko pakkokeinojen käyttöä ohjaavan suhteellisuusperiaatteen asettamissa rajoissa mahdollista säätää ulkomaalaisrikkomuksen selvittämiseksi uusia pakkokeinoja.
Vakiintuneen kannan mukaan teosta rangaistaan sen moitittavuuden mukaan. Rikokseen liittyvien tutkintakeinojen tarve on arvioitava erikseen.
Hallitus näyttääkin haluavan lisätä pakkokeinoja ja selvittää, että niitä voitaisiin käyttää paperittomien kohdalla muita löysemmin perustein.
lehti 