Työturvarikoksista yrityksille koituvat sakot ovat Harmaa talous 2016 -raportin mukaan suhteellisen pieniä, useimmiten noin 5 000 euroa.
Myös rikoksesta saatu etu menetetään valtiolle, mutta tutkijoiden mukaan etua ei osata arvioida oikein. Keskimäärin yritys oli hyötynyt turvarikoksesta puolitoista vuotta. Tutkijoiden mukaan työturvallisuuden laiminlyöntiä ei vieläkään mielletä harmaan talouden osaksi.
Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas huomauttaa, että työturvarikoksissa syytetyksi joutuu usein työnjohto. Suokkaan mukaan olisi parempi, jos vastuukysymykset olisi käsitelty yrityksessä niin, että työnjohdon sijaan vastuu työturvallisuudesta olisi koko yrityksen.
Varsinkin kansainvälisiin ketjuihin kuuluvilla työmailla kiinnitetään Suokkaan mukaan aiempaa tarkemmin huomiota työsuojeluun.
– Ulkomaiset konsernit sakottavat alihankkijoitaan, jos suojavarusteet eivät ole kunnossa.
Tapaturmataajuus painaa kilpailussa
– Tilanne on huomattavasti parantunut viime vuosina, Suokas toteaa viitaten viimeiseen viiteen vuoteen.
Syynä eivät hänen mukaansa ole niinkään Rakennusliiton tekemät tehostetut tarkastukset, vaan isojen yritysten vähitellen kiristynyt politiikka. Maineen hallinta on entistä tärkeämpää.
– Isoissa kilpailutuksissa katsotaan myös sitä, kuinka yritys on hoitanut työsuojelunsa alihankkijoitaan myöten. Jos tapaturmataajuus on liian korkea, se ei saa keikkoja. Myös omistajat seuraavat, kuinka asiat hoidetaan.
– Varmaan on sellaisiakin työmaita, joissa on harmaata taloutta ja työturvallisuutta laiminlyödään. Kehitys on kuitenkin ollut parempaan suuntaan.
Suokas antaa tunnustusta myös aluehallintoviranomaisille ja työsuojelukilpailuille. Tapaturmataajuusmittarin käyttö on tehnyt hyvää työmaille.
– Nykyään kaikki käyttävät kypärää, silmä- ja kuulosuojaimia, turvakenkiä ja oikeita työvaatteita. Kaikki perehdytetään. Viime vuosisadan puolella kukaan ei käyttänyt silmäsuojaimia.
Työmaan suunnittelu kuntoon
Suokas ei ryhdy ottamaan kantaa työturvarikoksista saatuihin rangaistuksiin. Hän muistuttaa, että jokainen tilanne on erilainen.
– Törkeistä laiminlyönneistä pitäisi saada kovempi rangaistus. Toisinaan tapaturma sattuu, vaikka kaikki on tehty oikein.
Vakavia, kuolemaan tai pysyvään vammautumiseen, johtavia tapaturmia sattuu rakennuksilla edelleen.
– Niiden välttämiseksi pitää saada työsuojelu kuntoon työmaan suunnittelusta lähtien. Suunnittelussa pitää ottaa huomioon, että työt voidaan tehdä niin, ettei tapaturmia synny, Suokas toteaa.
– Siinä vaiheessa, kun poliisi tulee tutkimaan, kun joku makaa vainaana, peli on pilattu.
Vuosittain rakennuksilla menehtyy vajaa kymmenen henkeä. Toissa vuonna oli ns. musta vuosi, kuolleita oli 13.
Suomalaisilla työmailla työntekijän henki on Suokkaan mukaan arvossaan.
– Ei kukaan halua riskeerata työntekijän henkeä.
lehti 