Puheenjohtaja Antti Rinne ja haastajakansanedustajat Timo Harakka ja Tytti Tuppurainen ovat kiertueella, jossa tavoitteena on välttää puolueen jakautuminen leireihin.
Niukasti Jutta Urpilaisen selättänyt Rinne on tuntenut nahoissaan edellisen puheenjohtajakisan haavat. Hänellä kesti kauan kasata puolue edes nykyiseen kuosiin, joka näyttää yhdistyneen.
Puheenjohtajakisan käsikirjoituksen mukaan Antti Rinne valitaan puheenjohtajaksi helmikuussa Lahdessa.
Puheenjohtajakisan käsikirjoituksen mukaan Antti Rinne valitaan puheenjohtajaksi helmikuussa.
Harakka ja Tuppurainen seuraavat hyvänä kakkosena ja kolmosena sopuisasti. Mahdollisesti he kiinnostuvat varapuheenjohtajan paikoista, jolloin puolue saisi koko paketin.
Rinne tarjoaa jämäkkyyttä, kuuntelemista, keskustelemista ja johdonmukaista johtajuutta.
Harakka on omien sanojensa mukaan ollut 30 vuotta sellaisissa töissä, joissa on karaistunut.
Viimeksi kisaan lähtenyt Tuppurainen sanoo olevansa ”asiallinen, avoin, kuunteleva ja tarvittaessa luja johtaja”.
Näin ehdokkaat myivät itseään demarien ydinkenttäväelle Demokraatissa 12.1.
Demareista demarein: Rinne
Rinne on ankkuroitunut retoriikassaan puolueeseen ohjelmiin ja perinteiseen retoriikkaan. Harakka sekoittaa sopivasti perinteisiä sosialidemokraattisia teemoja ja omaa ajatteluaan. Tuppurainen nostaa esikuvakseen Väinö Tannerin, kiistellyn sosiaalidemokraattisen hahmon.
Pakollinen aihe kaikkien puolueiden puheenjohtajakisassa on puolueen uudistaminen. Rinne ilmoittaa SDP:n jo olevan uudistajapuolue. Yleinen mielikuva on päinvastainen: SDP nähdään melko konservatiivisena ja perinteisenä puolueena.
SDP ei ole kyennyt piristämään mielikuvaansa, vaikka puolue kisaa keskustan kanssa kannatuskyselyjen ykkössijasta.
Moni demarikin myöntää sen ankean tosiasian, että ykköspaikka on saavutettu puolueesta huolimatta. Hallitus on tarjoillut ykköspaikan puolueelle hopealautasella.
Harakka demarien light-versio
Harakka on asettanut itsensä tulevaisuudentekijän rooliin. Hän haluaa puolueen esittävän kirkkaan vaihtoehdon vuoden 2019 eduskuntavaaleihin. Keinoksi hän esittää määrätietoista ohjelmatyötä, kuten kunnon demari tekee.
Demokraatin haastattelussa Harakkaa voi luonnehtia demarien light-versioksi. Hänen näkemyksensä eivät poikkea radikaalisti Rinteen näkemyksistä. Hän on jopa monta astetta konkreettisempi kuin Tuppurainen.
Sen sijaan Suomen Kuvalehden puheenjohtajahaastattelussa (13.1.) eroja jo syntyy. Harakka jättäisi edunvalvonnan ammattiyhdistysliikkeelle.
Kauppojen aukioloajoista päättäminen ei ole Harakan mielestä puolueen asia. Hän ymmärtää ”taloudellisen toimeliaisuuden lisäämisen” kuuluvan työväenliikkeen tehtäviin. Rinteelle työntekijöiden suojelu on ”ihan peruslähtökohta sosiaalidemokraateille”.
Tässä ollaankin jo ydinkysymysten äärellä: mikä on SDP:n suhde ay-liikkeeseen. Suhde hiersi pahasti Urpilaisen puheenjohtajakaudella. Rinne sai pestinsä pitkälti juuri siksi, että välit haluttiin kuntoon.
Perinteistä ja uudistavaa sosiaaliturvaa
Demarit ovat kehittämässä omaa malliaan sosiaaliturvan uudistamiseksi. Rinne ja Tuppurainen ovat perinteisillä linjoilla, kun Harakka taas nappaisi demarinuorten yleisturvamallin. Tämä on sukua perustulomallille.
Tuppurainen vastustaa tiukasti perustulomallia. Hän on puhunut perustulomallia vastaan jo ennen puheenjohtajakisaa. Hänkin myöntää sosiaaliturvan uudistamisen tarpeen.
SDP on ilmoittanut hajottavansa nykyisen hallituksen ajaman sote-järjestelmän. Puheenjohtajaehdokkaat eivät tunnu olevan näin jyrkällä kannalla. He jäävät odottamaan, että hallituksen pakkoyhtiöittäminen ei toteutuisi ja yksityistäminen etenisi.
Muutosvalmiutta on, mutta kaikkea valmistelua ei haluta heittää romukoppaan. Puheenjohtajaehdokkaat sovittelevat tässä ja muissakin asioissa pääministerin saappaita jalkoihinsa.
Sanomisia punnitaan kultavaa´alla, jos vaalivoitto ja pääministerin paikka ovat tarjolla vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
lehti 