Transparency Internationalin julkaisemassa Corruption Perceptions Index –korruptioindeksissä Suomen sijoitus tippui viime vuodesta yhdellä sijalla kolmanneksi. Vähiten korruptoituneita maita vuonna 2016 olivat Tanska, Uusi-Seelanti ja Suomi.
Transparency arvioi korruption esiintymistä 176 maan julkisen sektorin piirissä. Indeksin mukaan alhaisen korruption maille on tyypillistä hallinnon avoimuus, laaja lehdistönvapaus sekä riippumattomat tuomioistuimet, jotka eivät aseta kansalaisia eriarvoiseen asemaan.
Transparency Internationalin puheenjohtajan José Ugazin mukaan monissa maissa on käännytty kohti populistisia poliitikkoja, jotka lupaavat muutosta nykyiseen järjestelmään ja torjua korruptiota. Usein nämä johtajat kuitenkin rajoittavat lehdistönvapautta, tuomioistuimien riippumattomuutta ja kaventavat kansalaisyhteiskunnan tilaa. Indeksin perusteella kehitys on ollut vuoden aikana kielteistä.
Rakenteellinen jää piiloon
Transparency International Suomi ry:n puheenjohtaja Tommi Niinimäki ei yllättynyt Suomen sijoituksen putoamisesta.
– Esimerkiksi virkarikosepäilyt ovat kasvaneet viime vuosien aikana tasaisesti. Näiden tilastojen valossa sijoituksen tippuminen ei yllätä. Myös mediassa näkyvästi viime vuosien aikana esillä olleet laajat korruptioon liittyvät skandaalit ovat varmasti vaikuttaneet sijoituksen tippumiseen.
Niinimäen mukaan on myös muistettava, ettei CPI-indeksi tavoita suomalaiselle yhteiskunnalle tyypilliseksi korruption muodoksi nähtyä rakenteellista korruptiota. Rakenteellinen korruptio vääristää instituutioiden perustehtävää ja pahimmillaan demokraattisen yhteiskunnan toimintaa horjuttamalla luottamusta julkisiin instituutioihin ja organisaatioihin.
Ensisijaisen tärkeää korruption ennaltaehkäisyssä on avoimuuden edistäminen.
– On muodostettava yleisöjulkisuuteen perustava rekisteri kuntien, kuntayhtymien sekä yhtiömuotoisten hankintayksiköiden toteuttamista hankinnoista. Valvontaviranomaisten tulee entistä tarkemmin huolehtia julkisuusperiaatteen toteutumisesta ja hankintamenettelyjen lainmukaisuudesta, ja tähän tulee tarjota riittävät resurssit, sanoo Niinimäki.
– Lisäksi on muodostettava väärinkäytösepäilyjä varten anonymiteetin takaava ilmoituskanava. Viimeisimpien tutkimusten mukaan noin joka toinen korruptiotapaus tapahtuu nykyisin yritysten sisällä tai yritysten välisessä toiminnassa. Tärkeää on siis myös omistajatietojen läpinäkyvyyden edistäminen.
lehti 