Tuen määrä vähenee
Aikuiskoulutustuen määrä laskee kaikilta tuen saajilta elokuun alusta.
Tuen perusosaa leikataan 15 prosentilla, eli perusosa putoaa vajaasta 697 eurosta noin 592 euroon. Yrittäjät saavat vain perusosan.
Palkansaajat saavat perusosan lisäksi ansio-osan palkkatulojensa perusteella. Elokuusta lähtien palkansaajien aikuiskoulutustuki on 1 012 – 1 907 euroa kuukaudessa, kun opintoja edeltäneet kuukausiansiot ovat olleet 1 600 – 4 500 euroa.
Syynä leikkauksiin on, että valtion tuki palkansaajien aikuiskoulutustukeen päättyy. Vastedes palkansaajien tuen rahoittaa kokonaan Työttömyysvakuutusrahasto, eli varat tulevat työnantajilta ja palkansaajilta.
Aikuiskoulutustukea haki viime vuonna 34 200 ihmistä, mikä on neljännes enemmän kuin normaalisti. Vuoden lopun ruuhka oli niin kova, että päätöstä joutuu odottamaan viisi viikkoa normaalin kahden viikon sijaan. Hakemussuman aiheutti aikuiskoulutustuen ehtojen kiristyminen tänä vuonna.
Aikuiskoulutustuen ehtoja heikennetään kilpailukykysopimuksen mukaan niin, että tukikuukausien enimmäismäärä vähenee 19 kuukaudesta 15:een.
Jos hakemuksen jätti Koulutusrahastolle viime vuoden puolella ja opinnot alkavat ennen 1. elokuuta, tukea saa vanhan säännön mukaan eli 19 kuukaudelta.
Koulutusrahaston tilastojen mukaan hakemusten määrä kasvoi syksyllä kuukausi kuukaudelta. Joulukuussa hakemuksia tuli ennätysmäärä, liki 3 900 kappaletta. Se on miltei tuhat enemmän kuin vuotta aiemmin. Hakijoita oli jo alkuvuoden kuukausina enemmän kuin vuotta aiemmin.
Neljänneksen kasvu
Koulutusrahasto on purkanut hakemusruuhkaa myös ylitöinä ja palkkaamalla lisäapua. Koulutusrahaston toimitusjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki pitää joulu-tammikuun ruuhkaviikkoja täysin poikkeuksellisina.
– Kaikki resurssit käytetään päätösten antamiseen. Tammikuussa tehtiin 200 tuntia ylityötä.
Korhonen-Yrjänheikin mukaan ruuhkaa on saatu puretuksi hyvää vauhtia. Tammikuussa annettiin noin 3 800 tukipäätöstä, mikä on 30 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Ammattikorkea suosiossa
Aikuiskoulutustuen suosio on kasvanut viime aikoina. Viime vuonna tukea sai noin 23 500 aikuista, vuonna 2014 noin 18 000 ja vuonna 2012 noin 13 500 henkilöä.
Korhonen-Yrjänheikki kertoo, että valtaosa hakee tukea tutkinnon suorittamiseksi, pienemmässä määrin erillisiin tutkinnon osiin.
– Noin kaksi kolmasosaa aikuiskoulutustuen saajista suorittaa opintoja korkea-asteella, eli ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.
Koulutustarve säilyy
Tämän vuoden tammikuussa hakemuksia jätettiin noin 2 300 eli 14 prosenttia vähemmän kuin viime tammikuussa.
Korhonen-Yrjänheikin mukaan oli odotettavissa, että joulukuun hakemuspiikki vähentää tammikuun hakumäärää. Aikuiskoulutustuen suosion kehitystä on hänestä liian varhaista arvioida.
Aikuiskoulutustuella opiskeluun riittää hänen mukaansa vastaisuudessakin halukkaita, sillä työmarkkinoiden myllerryksessä ammatteja pitää vaihtaa ja osaamista päivittää.
– Noin kaksi kolmasosaa aikuiskoulutustuen saajista käyttää etuutta osaamisen uudelleen suuntaamiseen tai kokonaan uuden ammatin hankkimiseen, Korhonen-Yrjänheikki kertoo.
Aikuiskoulutustuki on lakisääteinen etuus. Koulutusrahaston kyselyn mukaan tukea pidetään merkittävänä tekijänä opinnoista päätettäessä.
Lisätietoa mm. aikuiskoulutustuen ehdoista www.koulutusrahasto.fi.
Tuen määrä vähenee
Aikuiskoulutustuen määrä laskee kaikilta tuen saajilta elokuun alusta.
Tuen perusosaa leikataan 15 prosentilla, eli perusosa putoaa vajaasta 697 eurosta noin 592 euroon. Yrittäjät saavat vain perusosan.
Palkansaajat saavat perusosan lisäksi ansio-osan palkkatulojensa perusteella. Elokuusta lähtien palkansaajien aikuiskoulutustuki on 1 012 – 1 907 euroa kuukaudessa, kun opintoja edeltäneet kuukausiansiot ovat olleet 1 600 – 4 500 euroa.
Syynä leikkauksiin on, että valtion tuki palkansaajien aikuiskoulutustukeen päättyy. Vastedes palkansaajien tuen rahoittaa kokonaan Työttömyysvakuutusrahasto, eli varat tulevat työnantajilta ja palkansaajilta.
lehti 