Talouden kääntyminen hitaaseen kasvuun ja työllisyyden lievä paraneminen näkyivät eduskunnan kevätkauden aloittaneessa keskustelussa, jossa pääministeri Juha Sipilä antoi ilmoituksen hallituksen politiikasta vuonna 2017.
Kansantalouden saavutusten luettelemisen aloitti Sipilä itse:
– Usean vuoden talouden syöksykierre on saatu oikenemaan. Käänne on nyt tapahtunut. Erityisesti loppuvuoden työllisyyskehitys oli vahvaa. Valtion velkaa tuli viime vuonna lisää vain 2,5 miljardia euroa. Tähän on omat erityissyynsä, mutta fakta on, että alustavien tietojen mukaan valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei kasvanut lainkaan. Alijäämäkin tulee olemaan alustavan arvioni mukaan budjetoitua pienempi.
– Myös kuntatalous vahvistui viime vuonna 450 miljoonalla eurolla ja olemme saavuttamassa hallituskaudelle asetetun tavoitetason.
Sipilä jatkoi, että kilpailukykysopimus ja hallituksen toimet vaikuttavat.
– Hyviä uutisia on kuulunut eri puolilta Suomea. Yritykset investoivat ja palkkaavat ihmisiä. Jopa pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt hiljalleen laskuun. Tämän hallituksen johdolla luottamus Suomeen on palautunut.
Keskusta liioittelee työllisyyslukuja
Hallituspuolueiden puheenvuoroissa toistui sama laulu.
Keskustan Katri Kulmuni sanoi käänteen merkitsevän esimerkiksi sitä, että Lapissa on nyt 1 100 työtöntä vähemmän kuin vuosi sitten.
– Koko Suomessa vastaava luku on 34 000. Matkailu vetää. Turun telakalla on tilauskirjat täynnä seitsemän vuotta eteenpäin. Autoteollisuudessa on menossa kaikkien aikojen rekrytointikampanja. Äänekoskella tehdään Suomen metsätaloushistorian suurinta investointia. Irtisanomisten ja konkurssien määrät ovat vähentyneet.
Kulmunin työttömyysluvussa oli pikkuisen ilmaa. Tilastokeskuksen kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistetun sarjan mukaan joulukuussa 2016 oli 18 000 työtöntä vähemmän kuin joulukuussa 2015.
Kokoomus: Ei riitä
Kokoomuksen Kalle Jokisen mukaan kaikki ei mene niin putkeen kuin keskustalaiset sanovat. Hän kehotti ottamaan vakavasti talouspolitiikan arviointineuvoston esittämän huomion kilpailukykysopimuksen vaikutuksista.
– Sen alkuperäinen tarkoitus oli vahvistaa merkittävästi työllisyyttä kustannuskilpailukyvyn vahvistumisen kautta ja välttää yhteensä puolentoista miljardin euron sopeutustoimet. Kustannuskilpailukyky on kohenemassa, mutta tavoiteltua vähemmän. Myös vaikutukset julkiseen talouteen jäävät tavoitellusta. Tämäkin alleviivaa tarvetta tehdä uusia työllisyyttä tukevia toimia, jotta yhä useampi suomalainen saavuttaa työpaikan.
Perussuomalaiset haluaa laajan kielikokeilun
Perussuomalaisten Sampo Terho asetti menneeseen katsomisen sijaan joukon vaatimuksia uudistuksista, joiden on edettävä tänä vuonna.
– Yhtenä osana hallituksen uudistuksia perussuomalaiset haluavat, että tänä vuonna alkava ruotsin kielen vapaaehtoisuuden kielikokeilu toteutetaan mahdollisimman laajana. Meille ei riitä kahden tai kolmen kunnan kokoinen kokeilualue. Vain riittävän laajalla kokeilulla voidaan tehdä päteviä yhteenvetoja kokeilusta ja sen vaikutuksesta nuortemme kieliosaamiseen, vaati Terho.
Hän vaati myös lisää ratkaisuja maahanmuuton hallitsemiseksi, päättäväistä vastaamista ”maahanmuuttokriisin aiheuttamiin turvallisuusuhkiin” sekä selvitystä maahanmuuton kustannuksista tulevaan kesään mennessä.
lehti 