Työnantajat ovat tyytyväisiä kiky-sopimukseen

Suomalaisten työajat eivät ole pidentyneet, kuten kilpailukykysopimuksessa sovittiin. Tavoitteena oli pidentää työaikoja kolmella päivällä vuodessa.

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen tunnusti torstaina UP-uutispalvelulle odottaneensa, että suuremmassa osassa jäsenyrityksistä olisi pidennetty työaikoja.

– Meidän jäsenkunnassamme työajan pidennys on mennyt läpi kohtuullisen huonosti. Vähän yli puolet on ottanut sen käyttöön, Mäkynen myöntää.

Kiky ei sovi kaikille

Puheenjohtaja kertoo ymmärtävänsä yrityksiä, joille kategorisesti sovittu työajan pidennys ei sopinut. Hän sai jo ratkaisun jälkeen palautetta, ettei kiky ollut kaikille sopiva ratkaisu.

– Nykyisin työtä tehdään ajasta riippumatta. Kun työn ja vapaa-ajan raja on hämärämpi, kuuden minuutin työajan lisäys päivään ei ole mikään ratkaisu, Mäkynen nauraa.

Hän ei kuitenkaan suostu myöntämään, että kiky-sopimus olisi Yrittäjien mielestä mennyt pieleen.

– Sopimuksessa on ihan oikeansuuntaisia ratkaisuja. Työajan lisäämisellä tietyntyyppisissä yrityksissä on suora vaikutus siihen, mitä saadaan aikaan. Se tuntuu tuotavuudessa.

Mäkynen uskoo, että myös Suomen Yrittäjien firmoista nykyistä suurempi osa lähtee vielä mukaan kikyn mukaiseen sopimiseen.

– Luulen, että määrä lisääntyy. Mutta tuskin pääsemme yli 90 prosenttiin.

EK:ssa mukana yli 90 prosenttia

Elinkeinoelämän keskusliiton yksityisen sektorin yritysten työntekijöistä työajan kolmen päivän pidennyksen piirissä on lähes 90 prosenttia.

– Kun mukaan lasketaan julkiset alat, mukana on selvästi 90 prosenttia, EK:n johtaja Ilkka Oksala kertoo.

Tyytyväisen Oksalan mukaan puolella jäsenyrityksistä työajan pidennyksen toteutustapa tulee suoraan työehtosopimuksesta.

– Joka toisessa sopimuksessa pidennyksestä on sovittu paikallisesti. Myös yrityskohtaisesti sovitut työajan pidennykset ovat toteutuneet hyvin. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa paikallinen sopiminen on onnistunut hienosti.

Oksalan mukaan teollisuus ei usko, että kilpailukykysopimus yksin ratkaisisi Suomen kilpailukykyongelmat.

– Tarvitsemme myös muita toimenpiteitä.

Kilpailukykysopimukseen sisältyvät työnantajamaksujen alennukset tulivat voimaan tämän vuoden alusta. Ensi vuoden alusta maksuja alennetaan uudestaan.