Yli sata vuotta sitten rakennettu niin sanottu Kansan Tahdon talo eli Oulun Järjestötalon vanhin osa peruskorjataan. Talo säilyttää julkisivunsa ja se nostetaan alkuperäiseen korkeuteensa. Järjestötalon vanhin osa saa uudelleen 1950-luvulla tulipalossa tuhoutuneen korkean mansardi-tyyppisen katon eli viidennen kerroksensa.
Talon omistavalla Oulun Järjestöyhdistys ry:llä ei ole taloudellisia edellytyksiä toteuttaa peruskorjausta. Siksi se on myynyt suojellun talon kempeleläisen rakennuskonserni Lehto Groupin tytäryhtiölle Rakennuskartio Oy:lle saneerattavaksi asemakaavan edellyttämällä tavalla. Muun muassa fasadit säilytetään ja alkuperäinen kattorakenne palautetaan.
Järjestöyhdistyksen mukaan kauppa takaa jugend-vaikutteisen, rakennushistoriallisena kohteena suojellun ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen säilymisen Oulun keskustan kaupunkikuvassa. Se myös mahdollistaa vasemmistojärjestöjen jatkamisen perinteisessä toimitalossaan ensi vuonna alkavan ja noin kaksi vuotta kestävän saneerauksen jälkeen.
Vanhin osa vuodelta 1913
Oulun Järjestötalon vanhin osa, Oulun läänin Työväen Kirjateollisuus Oy:n omaksi ja sanomalehti Kansan Tahdon toimitaloksi rakennuttama tiilirunkoinen liike- ja asuinkiinteistö valmistui vajaassa vuodessa kesällä 1913. Pakkahuoneenkadun ja silloisen Kansankadun kulmatontti, jolla oli puutalo Pakkahuoneenkadun varressa, oli edellisvuonna ostettu ajuri Gustaf ja Maria Haatajan konkurssipesästä.
Rakennushankkeen primus motor, Kansan Tahdon päätoimittaja Yrjö Mäkelin nimesi vastapäätä Oulun työväentaloa nousseen ”kivimuurin” Pohjolan työväen Gibraltariksi. Hankkeen vetäjä oli Kansan Tahdon toimitussihteeri, rakennusmestari Janne Hautala.
Taloon tuli neljä varsinaista kerrosta ja viidentenä ullakko korkeine kattoineen ja kolmine kulmatorneineen sekä muun muassa ”vesi- ja likavesilaitos”.
Kadunkulmatalo tunnettiin ja tunnetaan Kansan Tahdon talona, vaikka lehti ei ole siitä koskaan tiiltäkään omistanut.
Järjestötaloksi koko kiinteistö nimettiin vuonna 1956. Silloin talo myytiin Oulun Järjestöyhdistykselle ja se rakennutti tontille vuosina 1956–1957 osin talkootyöllä kaupunginarkkitehti Martti Heikuran suunnittelemat uudisrakennukset; juhlasalin eli ”Järkkänä” tunnetun tanssipaikan Pakkahuoneenkadun puolelta puretun puolitoistakerroksisen talon tilalle ja Kansan Tahdolle toimistorakennuksen Kansankadun (nyk. Mäkelininkatu) puolelle.
uutiskirje 
