Noin kuudesosa (16%) Metalliliiton toimialojen työpaikoista jätti tekemättä kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaisen työajan pidennyksen. Työajan pidennys jätettiin tekemättä varsinkin pienemmillä työpaikoilla, ilmenee Metalliliiton tekemästä selvityksestä. Kyselyn mukaan monilla työpaikoilla myös sovittiin samassa yhteydessä palkankorotuksista.
Metalliliitto tutki kikyn soveltamista metallialojen työpaikoilla. Kyselyn mukaan selvä enemmistö (77%) työpaikoista pidensi työaikaa 24 tunnilla. Asiasta sovittiin melkein poikkeuksetta työpaikoilla paikallisesti (92%). Lopuissa työpaikoista (8%) pitäydyttiin perälaudassa.
Kuudesosassa työpaikoista työaikaa ei pidennetty lainkaan ja tämän lisäksi osassa työpaikoista (7%) sovittiin vähäisemmästä työajan pidennyksestä. Yleisin pidennysaika tällöin oli 16 tuntia.
Kikystä sovittiin erityisen luovasti
Kyselystä selviää, että paikallinen sopiminen on yleinen ja vakiintunut käytäntö Metallin työpaikoilla. Yleisimmin sovitaan paikallisesti erilaisista työaikaan ja palkitsemisjärjestelmiin liittyvistä asioista.
– Kikyn kohdalla on käytetty erityistä luovuutta, kun ratkaisuja on haettu tietynlaisessa pakkotilanteessa, sanovat tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila ja kyselytutkimuksen tehnyt tutkija Jukka Saviluoto Metalliliiton tutkimusyksiköstä.
Työajan pidennyksessä oli yleisintä se, että käyttöön otettiin yksi arkipyhä, yleisimmin helatorstai. Samalla usein vähennettiin ns. pekkaspäiviä.
Kyselystä selviää myös, että viidennes (20%) työpaikoista sopi samalla palkankorotuksista. Suurimmillaan korotukset olivat jopa kolme prosenttia.
Metalliliiton tekemää kilpailukykysopimusta koskeva kysely lähetettiin tammikuussa 1 111 pääluottamusmiehelle. Kyselyn vastausprosentti oli 67,8. Kyselyyn vastanneiden pääluottamusmiesten työpaikoilla työskentelee kaikkiaan 64 prosenttia metallialojen työntekijöistä.
uutiskirje 
