– Isoisälläni ja vielä isällänikin oli tapana juoda tästä järvestä. Nyt vesi on niin saastunutta, että turismi tyrehtyy pian. Kuka haluaisi maksaa siitä, että pääsee katsomaan jätealtaita, kysyy Nigeenjärvellä Intian Kašmirissa veneliikennettä hoitava Mudasir Ahmad.
Intialle kuuluva Kašmirinlaakso on tunnettu tuhannesta järvestään ja lammestaan, mutta niistä on kadonnut jo huomattava osa. Osavaltion pääkaupungin Srinagarin alueen vesistöistä ja kosteikoista on tutkimusten mukaan hävinnyt puolet, kun maa on valjastettu muuhun käyttöön.
Intian Kašmirissa on nyt noin 12,5 miljoonaa asukasta, ja väestönkasvu on kiihdyttänyt metsien hakkuita sekä asuntorakentamista.
Intian Kašmirissa väestönkasvu on kiihdyttänyt metsien hakkuita ja asuntorakentamista.
Kašmirin yliopiston tutkija Aijaz Hassan sanoo, että laakso on aina ollut altis tulville, mutta järvet ja kosteikot toimivat aiemmin vesimassojen varastoina.
Jätevedet järveen
Srinagarin pohjoispuolella sijaitsevalla Nigeenjärvellä ympäristöstressi on aiheuttanut ensimmäiset kalakuolemat, kun levien asteittainen lisääntyminen johti happikatoon.
– Olemme soutaneet järvellä vuosisatojen ajan. Järvi on elättänyt aiemmat sukupolvet, ja minäkin olen rakentanut elämäni sen varaan, 27-vuotias Mudasir Ahmad suree.
Hän arvelee, että veden muuttuminen ruosteenväriseksi kertoo järven tekevän kuolemaa.
– Rannoille on noussut taloja ennennäkemätöntä tahtia, ja jätevedet valuvat suoraan järveen, hän huokaa.
Kalastus vaarassa
Intian suurin makean veden järvi Wular sijaitsee Kašmirin pohjoisosassa. Sen pinta-ala oli 218 neliökilometriä vuonna 1911, mutta nyt avovettä on enää 24 neliökilometriä. Tilalle on tullut riisiviljelmiä ja puupeltoja, ympäristönsuojelija Majid Farooq kertoo.
Lannoitteet ja lanta ovat saastuttaneet ja rehevöittäneet järveä. Metsästys on verottanut sen linnustoa ja happikato kalakantaa, hän listaa.
Wularjärven kalastaja Fayaz Ahmad Khanday kertoo, että saaliit ovat huvenneet rajusti kolmen viime vuoden aikana, mikä vaarantaa satojen ihmisten elinkeinon.
– Järvessä kelluu joka päivä kuolleita kaloja.
Vesistöjen katoaminen ja kutistuminen altistaa Kašmirin luonnonkatastrofeille, kuten nähtiin syyskuun 2014 tuhoisissa tulvissa, ympäristötutkija Aabid Ahmad varoittaa.
Luonto tuo matkailijat
Kuuluisan Daljärven ympäristössä asutus on paisunut tuplavauhtia kansalliseen väestönkasvuun verrattuna. Veden laatu on heikentynyt roimasti, ja siitä on juomakelpoista enää viidesosa, Kašmirin yliopiston tutkija Shakil Ahmad Ramshoo kertoo.
Daljärvellä käy noin miljoona turistia vuodessa, ja 300 000 ihmistä saa siitä leipänsä suoraan tai välillisesti. 200 000 kašmirilaista elättää itsensä käsitöillä, mutta heidänkin elantonsa vaarantuu, jos alueen luonto ei enää houkuta matkailijoita.
Jammun ja Kašmirin osavaltion asukkaista vähintään puolet on suoraan tai epäsuorasti kytköksissä matkailualaan, joka tuottaa 15 prosenttia alueen kansantuotteesta.
uutiskirje 
