Eduskunnan puhemiehelle keskiviikkona jättämässään esityksessä vasemmistoliiton eduskuntaryhmä muistuttaa, että Suomessa on puolitoista miljoonaa eläkeläistä, joista iso osa sinnittelee tulojen riittävyyden kanssa. Melkein kaksi kolmasosaa heistä saa eläkettä alle 1 500 euroa kuussa. Reilut 100 000 eläkeläistä on pelkän kansaneläkkeen varassa, ja yli kolmannes eläkeläisistä saa kansaneläkettä pienen työeläkkeen lisäksi.
Eläkeläisköyhyys on eduskuntaryhmän mukaan yleisintä vanhimmissa ikäluokissa ja erityisesti iäkkäiden naisten keskuudessa. Naisten pienemmät eläkkeet johtuvat työmarkkinoilla vallitsevasta epätasa-arvosta ja lyhyemmistä työurista.
Ostovoima heikentynyt
”Sipilän hallituksen päätösten seurauksena lähes kaikkien eläkkeiden ostovoima on heikentynyt. Eniten häviävät ne, joiden eläke on alle tuhat euroa kuukaudessa. Heitä on noin 340 000. Esimerkiksi takuueläke laski vuonna 2017 indeksileikkauksen seurauksena 767 eurosta 760 euroon, mikä tarkoitti 1,9 prosentin heikennystä ostovoimaan. Samalla eläkeläisten toimeentuloon vaikuttavat asumisen hinta, lääke- ja matkakorvausten taso sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut. Sipilän hallitus on muun muassa leikannut lääke- ja matkakorvauksista ja korottanut palvelumaksuja. Tämä vaikeuttaa etenkin paljon sairastavien vanhuuseläkeläisten asemaa”, eduskuntaryhmä toteaa.
Samaan aikaan, kun eläkeläisköyhyydestä on tullut yhä vakavampi ongelma, on erittäin suurituloisten eläkeläisten joukko kasvanut. Tämä eläkeläisten lisääntyvä eriarvoisuus tulisi ryhmän mukaan huomioida eläkejärjestelmää uudistettaessa. Viimeaikaisessa eläkeindeksejä koskevassa keskustelussa on eduskuntaryhmän mukaan jäänyt vähälle huomiolle se, että suurin hyöty palkkaindeksin mahdollisesta noususta menisi nimenomaan suurten työeläkkeiden saajille, kun taas pieniin eläkkeisiin sen vaikutus olisi pieni tai olematon. Kansaneläke ja takuueläke eivät ole sidottuja palkkaindeksiin, vaan kuluttajahintaindeksiin.
Eläkejärjestelmä ei ole pysynyt muutoksessa mukana
Ryhmä muistuttaa, että palkkasuhteen ulkopuolella tapahtuva työ on 2000-luvulla lisääntynyt voimakkaasti, ja tämän trendin on syytä olettaa voimistuvan. Eläkejärjestelmä ei ole pysynyt muutoksen mukana, vaan perustuu edelleen ajatukseen kokoaikaisesta palkkatyösuhteesta. Itsensätyöllistäjät kuuluvat tällä hetkellä pääsääntöisesti yrittäjien eläkevakuutuksen (yel) piiriin. Alivakuuttaminen on itsensätyöllistäjien ja pienyrittäjien keskuudessa yleistä, johtuen tekijöiden pienistä tuloista ja yel-maksujen suuruudesta.
Eläkeläisköyhyyden kasvua ei tule vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä hyväksyä ja uhkaava eriarvoistumiskehitys torjuttava. Ryhmän mielestä tehokas keino puuttua välittömästi eläkeläisköyhyyteen olisi reilu tasokorotus kansan- ja takuueläkkeisiin.
”Asumisen hinta ja terveysmenot on huomioitava. Tarvitaan myös kaukonäköisyyttä. Ellei itsensätyöllistäjien eläketurvaa paranneta, tulevat monet tämän päivän itsensätyöllistäjät olemaan huomisen eläkeläisköyhälistöä. Hallituksen tulisi siksi ryhtyä valmistelemaan toimenpiteitä, jotka parantavat itsensätyöllistäjien eläketurvaa ja huomioivat nykyistä paremmin työn rakenteelliset muutokset eläkejärjestelmän tulevaisuuden suunnittelussa”, ryhmä toteaa perusteluissaan.
lehti 