Euroopassa voitiin huokaista helpotuksesta, kun Hollannin vaalitulos alkoi selvitä. Äärioikeisto jäi kauas siitä kannatuksesta, jota gallupit vielä alkuvuodesta ennakoivat. Oikeistoliberaalit säilyttivät asemansa suurimpana puolueena tappioista huolimatta.
Parlamentin alahuoneessa on 150 paikkaa. Mark Rutten hallituksessa istuvat oikeistoliberaalit (VVD) ja sosiaalidemokraatit (PvdA) menettivät yhteensä 37 paikkaa, joista demarien osuus on 29.
Yksi maan kolmesta suurpuolueesta romahti näin pienpuolueeksi. PvdA on vuosikymmenet hallinnut maata vaihtelevin koalition yhdessä VVD:n ja kristillisdemokraattien (CDA) kanssa.
Suurin voittaja oli Vihreä vasemmisto, jonka paikkamäärä kasvoi neljästä neljääntoista.
Wilders intoili Trumpilla
Äärioikeiston Geert Wilders tunnusti tappionsa, mutta uhosi twitterissä Ruttelle, ettei tämä ole päässyt hänestä eroon. ”Ette ole vielä nähnyt minusta kaikkea.”
Wildersin vapauspuolue (PVV) sai viisi paikkaa lisää, mutta jäi 20 kansanedustajallaan kauas Rutten 33 edustajan ryhmästä. Tulos oli huonompi kuin vuoden 2010 vaaleissa, joissa vapauspuolue sai 24 paikkaa.
Wildersin kohtaloksi muodostui yhtäältä hänen intoilunsa Donald Trumpin valinnalla Yhdysvaltain presidentiksi ja asettumisensa ikään kuin tämän klooniksi Alankomaissa. Trumpin hallinnon sekoilu samoin kuin Wildersin äärimmäinen jyrkkyys varmaankin sai monen hollantilaisen empimään tuen antamista hänen puolueelleen.
Oikeistoliberaalit kavensivat vapauspuolueen mahdollisuutta erottautua maahanmuuttopolitiikassa omaksumalla kampanjaansa sen tavoitteita. Rutten tiukka linja Turkin kanssa juuri ennen vaaleja syntyneessä konfliktissa osoitti tämän vahvaa johtajuutta ja vei Wildersiltä tilaisuuden käyttää kiistaa hyväkseen.
Poliittinen kenttä murroksessa
Vaalien tuloksena poliittiset asetelmat muuttuivat tuntuvasti – ja ehkä pysyvämminkin. Kolmen kohtalaisen suuren puolueen sijasta maassa on yksi muita suurempi puolue ja viisi – tai kuusi – keskisuurta puoluetta sekä kirjava joukko pienempiä.
Suurin voittaja on Groen Links, Vihreä vasemmisto, jonka paikkamäärä kasvoi neljästä neljääntoista. Lukuisat entiset demarien äänestäjät antoivat sille tukensa. Sosialistipuolue (SP) ylsi samaan tulokseen GL:n kanssa, mutta menetti yhden paikan.
Edellisissä vaaleissa pahan tappion kärsineet kristillisdemokraatit ja sosiaaliliberaalinen D66 voittivat selvästi ja saivat kumpikin 19 edustajaa.
Vaaleissa oli ensimmäistä kertaa mukana uusi puolue Denk, jota kuvataan maahanmuuttajien puolueeksi. Se sai kolme paikkaa muun muassa turkkilaisten äänillä.
Kaikkiaan 28 puoluetta tavoitteli noin 13 miljoonan äänioikeutetun hollantilaisen ääniä. Vilkkaissa vaaleissa – äänestysprosentti yli 80 – 13 puoluetta sai edustajiaan läpi.
Hallitusneuvotteluista tulee vaikeat, sillä enemmistöhallitukseen tarvitaan vähintään neljä puoluetta.
uutiskirje 
