Metsä- ja kemianteollisuudessa on Elinkeinoelämän keskusliiton syksyn suhdannebarometrin mukaan varovaisia odotuksia markkinatilanteen kohenemisesta. Rakentamisessakin on pieniä nousun merkkejä näkyvissä, mutta talvi on alalla aina heikointa aikaa.
Mistään yleisestä suhdannekäänteestä ei EK:n pääekonomistin Penna Urrilan mukaan voida kuitenkaan puhua, vaikka pahin laskuvaihe näyttäisi yleisemminkin olevan ohi. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa tuotanto- ja vientiodotukset ovat yhtä heikkoja kuin alkuvuodesta.
Työpaikkoja katoaa edelleen
Työllisyyden odotetaan heikkenevän edelleen kaikilla päätoimialoilla, vaikka laskun ei odotetakaan enää olevan niin voimakasta kuin alkuvuonna. Yritykset koettavat kuroa umpeen heikentyneen kysynnän ja hintojen laskun aiheuttamaa kannattavuuden heikentymistä.
Teollisuudessa työllisyysnäkymät ovat heikkenemässä edelleen, etenkin tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa, mutta jonkin verran myös muilla aloilla.
Kaupan alalla näkymien synkkeneminen on loppunut, mutta henkilöstön määrän uskotaan vieläkin vähenevän. Hotelli- ja ravintola-alalla myynti-odotukset ovat heikot ja se näkyy myös työntekijämäärän kehityksessä.
Lokakuussa tehdyssä kyselyssä suhdannenäkymät olivat teollisuudessa ja rakentamisessa parhaat Kaakkois-Suomessa, palvelualoilla taas Keski-Suomessa ja Uudellamaalla. Synkimpiä teollisuus- ja rakennusyritysten odotukset olivat Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, palvelualoilla Kaakkois- ja Itä-Suomessa sekä Pohjois-Suomessa.
Energiatehokkuudesta ei pidä rangaista
EK:n toimitusjohtajan Leif Fagernäsin mukaan Suomi näyttää jäävän elpymisessä viimeisten maiden joukkoon. Osin on kyse suhdanteista, mutta osa on omia rakenteellisia ongelmia.
Omina toimina tarvitaan satsauksia tuottavuuteen ja kilpailukykyyn. Menossa olevalla tes-kierroksella tarvitaan Fagernäsin mukaan palkkakuria.
Metsä- ja elektroniikkateollisuutta on jo koetellut kova rakennemuutos. Fagernäsin mukaan nyt käydään eloonjäämistaistelua konepajateollisuudessa. Suomalaisten alihankkijayritysten pitäisi pärjätäkseen kansainvälistyä nykyistä enemmän ja ehkä myös yhdistyä suuremmiksi yksiköiksi.
Ydinvoimaratkaisuista Fagernäs odotti kannusteita investoinneille. Samalla hän kritisoi, että Suomessa on energiaveroilla ja muilla omilla ratkaisuilla kasattu teollisuudelle lisäkustannuksia, jotka muutaman vuoden kuluttua nousevat parin miljardin euron tasolle vuodessa. Suomessa paljon energiaa käyttävä teollisuus on kuitenkin energiatehokkainta maailmassa.
lehti 