Hallintarekisteriesityksen keikkuva eteneminen eduskunnassa jatkuu. Keskiviikkona eduskunta keskusteli asiasta sote-esityksen maratonkäsittelyn jälkeen kunnes oppositio sai äänestettyä sen pöydälle ensi viikkoon. ”Hämärärekisteristä” haluttiin puhua päivänvalossa, joten keskustelu jatkuu tiistaina.
Keskiviikon keskustelussa kummasteltiin jälleen perussuomalaisten toimintaa asiassa. Puolue on vastustanut hallintarekisterilakia, sitten hyväksynyt, koska mietintöön liitettiin ponsia muun muassa lähdeverosta. Perussuomalaisten vielä viime viikolla mainostamaa 50 prosentin lähdeveroa ei kuitenkaan toteuteta, vaan sen tilalle tulee ennakonpidätys, jonka vaikutuksesta asiantuntijatkin ovat erimielisiä.
Perussuomalaisten käännöksiä keskustelussa puolusti yksin eduskuntaryhmän puheenjohtaja Toimi Kankaanniemi. Puolueen poliisikansanedustajat eivät osallistuneet keskusteluun. Iltalehden haastattelussahe haraavat yhä vastaan ja arvostelevat osakeomistusten hallintarekisteröinnin ulkomailla sallivaa hallituksen lakiesitystä.
Lausumat eivät varmista avoimuutta
Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen sanoi, että käsittelyssä oleva lakiesitys on sama kuin vuosi sitten.
– Mitään muutoksia hallintarekisteröinnin osalta ei ole tullut. Ainoa asia, joka käsittelyn kuluessa on muuttunut, on perussuomalaisten kanta lakiesitykseen. Aiemmin perussuomalaiset vastustivat lain hyväksymistä tällaisenaan, mutta nyt se kelpaa.
Hallituspuolueiden uusimman kompromissin ero aikaisempaan on se, että lähdevero on muuttunut ennakonpidätykseksi ja ”riittävän kannustava” on täsmentynyt 50 prosentiksi.
– Uuden lausuman 50 prosentin korotettu osinkotulojen ennakonpidätys hallintarekisteröidylle ja tunnistamattomaksi jääneelle omistukselle olisi askel oikeaan suuntaan, mutta vaikea toteuttaa ja puutteellinen, Sarkkinen sanoi.
Ennakonpidätys ei hänen mukaansa takaa yleisöjulkisuutta tai helpota talousrikollisuuden torjuntaa. Verotulojen menetyksiä se voi paikata, mutta verotulojen menetys on vain yksi hallintarekisteröinnin tuomista ongelmista.
– Omistusten piilottaminen aiheuttaa myös muita ongelmia ja mahdollistaa rikollisuutta ja korruptiota, ja näitä ongelmia ei tällä lausumalla ratkaista.
”Korruptio helpottuu”
Avoimuuden heikkenemisestä puhui myös verotusneuvos Markku Hirvonen Ylen A-studiossakeskiviikkona.
– Omistuksen salaaminen merkitsee esimerkiksi sitä, että kytköksiä päättäjien ja yritysmaailman välillä ei ole niin helppo selvittää kuin aikaisemmin.
Hirvonen sanoi lain helpottavan jossain määrin veronkiertoa, mutta enemmän hän on huolissaan juuri avoimuudesta.
– Tämä poistaa yleisöjulkisuuden omistuksista, mikä mahdollistaa korruption esimerkiksi julkisissa hankinnoissa.
– Kun meillä sote-uudistuksessa tulee parinkymmenen miljardin euron hankinnat, niin välttämättä ei sitten tiedetä, minkälaisia yhteyksiä maakuntapäättäjillä on tarjouksia tekeviin yrityksiin.
Hanna Sarkkinen sanoi eduskunnassa, että verojen ennakonpidätystä on vaikea periä, jos varoja kotiutetaan hallintarekistereiden kautta pankkitilille, jotka sijaitsevat veroparatiiseissa.
– Pitkän omistusketjun takaa ei välttämättä saada tietää, että taustalla on suomalainen omistaja, jolloin 50 prosentin ennakonpidätystäkään ei osata eikä pystytä perimään.
Ennakonpidätys ei myöskään koske myyntivoittoja.
Vero ei välttämättä pelota
Hirvonen sanoi A-studiossa, ettei 50 prosentin vero välttämättä toimi hallintarekisterin käytön estävänä pelotteena.
– Omistuksen salaaminen ei välttämättä perustu osinkotuottojen hakuun, vaan taloudellista hyötyä haetaan myyntivoitoista. Toiseksi omistuksen salaaja ei välttämättä halua välttää veroja, vaan yleisöjulkisuutta. Ja vaikka tämä ennakonpidätys toimitetaan, asianomainen voi saada sen hyväkseen tunnistautumalla, mutta hänen omistuksensa jää siitä huolimatta pois yleisön ja median nähtäviltä.
Hirvosen mukaan maksetun 50 prosentin veron voi siis saada takaisin tunnistautumalla verottajalle.
Toimi Kankaanniemi sanoi kuitenkin käyneensä asian huippuasiantuntijoiden kanssa läpi, ”ja he sanovat, että tämä on paras malli, mikä tässä yhteydessä on saatavissa”.
Hämärärekisterillä pitkä historia
Viime vaalikaudella ministerinä toiminut Paavo Arhinmäki kertasi ”hämärärekisterin” historiaa.
– Tätä ajettiin voimakkaasti jo Kiviniemen hallituksen aikana. Silloin aika loppui kesken. Itse toimin Kataisen hallituksessa ministerinä, ja myös silloin tätä hämärärekisteriä ajettiin hyvin voimakkaasti.
– Silloin esitettiin väitteet siitä, että tämä on pakko laittaa voimaan, että meillä ei ole muita vaihtoehtoja, EU sitä edellyttää. Silloin hallituksessa vasemmistoliitto, sosiaalidemokraatit ja vihreät kävivät tämän läpi Euroopan unionin kanssa, ja sieltä tuli selkeä näkemys, selkeä kannanotto siitä, että ei tämä EU:n direktiivi vaadi sitä, että me luovumme siitä, mikä Suomessa on hyvä, yleisöjulkisuudesta. Tämän voi hoitaa muulla tavalla.
Arhinmäki kertoi, ettei ole saanut kuluneen vuoden aikana selville kokoomuksen ja keskustan motiivia ajaa omistuksien salaamisen mahdollisuutta.
Hän lainasi talousvaliokunnan puheenjohtajan Kaj Turusen lausuntoa viime joulukuussa:
– Jos Suomi sallii hallintarekisteröinnin ulkomaiden kautta, se vaikeuttaa sisäpiirikauppojen ja muiden talousrikosten selvittämistä sekä vähentää verotuksen varmuutta ja oikeudenmukaisuutta.
– Oikeastaan nämä edustaja Turusen lausumat perustelut ovat ne perustelut, minkä vuoksi tämä pitää palauttaa nytkin uudelleen valmisteltavaksi. Nämä ovat juuri ne perusteet, minkä vuoksi me, kun olimme hallituksessa, emme suostuneet edistämään tätä hämärärekisteriä.
Seuraava erä asiasta otellaan ensi tiistaina.
uutiskirje 
