Ranskan viimeviikkoisten presidentinvaalien toisen kierroksen tulos oli tervetullut. Itselleni suurin tyytyväisyyden aihe ei ollut Emmanuel Macronin voitto vaan äärioikeistolaisen kansallisen rintaman Marine Le Penin häviö. Toivottavasti tämä kertoo Euroopan suunnan olevan vihdoin kääntymässä.
Euroopassa on viime vuosina vallinnut kylmä virtaus. Ranskan suuren vallankumouksen aatteet vapaus, veljeys ja tasa-arvo ovat saaneet tilalleen kovaa kontrollia ja suljettuja rajoja. Eriarvoisuuden on annettu kasvaa. Euroopan unionin jäsenmaat ajavat itsekkäästi kansallista etuaan yhteisen edun sijaan.
Poliittisen kartan mukana myös puhetapa on muuttunut. Tiedotusvälineissä puhutaan äärioikeiston sijaan kansallismielisestä oikeistosta, oikeistopopulisteista, tai jopa keskustaoikeistosta, vaikka kyseiset puolueet eivät olisi muuttaneet politiikkaansa. Maltillisia vasemmistopuolueita puolestaan kuvataan ääriliikkeinä, koska ne ovat kaukana politiikan uudesta konservatiivisesta keskipisteestä.
Mélenchonin kampanja synnytti aktiivista kansalaisliikehdintää.
Ranskan vaalitulos on tässä mielessä demokraattisen yhteiskunnan vastavirtaus ja torjuntavoitto. Kolmanneksen kannatus äärioikeistolle on silti valtavan suuri. Huolestuttavaa on myös se, ettei vaalien toisella kierroksella ollut yhtään vasemmistolaista ehdokasta, vaan ratkaiseva valinta tehtiin liberaalin oikeiston ja äärioikeiston välillä.
Macronin valinta antaa toivoa Euroopasta aktiivisena toimijana maailmanlaajuisten ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen, sotien ja pakolaisuuden ennaltaehkäisyssä. Sen sijaan sosiaalisesti oikeudenmukaisempi Eurooppa pysynee etäisenä. Talousliberaalien ja oikeistopopulistien hallitsemilla EU:n jäsenmailla ei ole kykyä tai halua vaadittaviin Euroopan laajuisiin ratkaisuihin.
Toivottavasti Ranskan vaalit olivat ensi vire lämpimämmistä virtauksista Euroopan poliittisessa ilmastossa. Vasemmiston Jean-Luc Mélenchon sai hyvän tuloksen ensimmäisellä kierroksella, ja kampanja synnytti aktiivista kansalaisliikehdintää. Vastaavia virtauksia näkyi viime vuonna Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa Bernie Sandersin kampanjassa. Myös Suomessa kuntavaalien tulos oli selvä voitto punavihreille ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa ajaville ehdokkaille.
Suomessa seuraavien presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään ensi vuoden tammikuussa. Toisella kierroksella valinta tuskin on Ranskan kaltainen. Edellisissäkin presidentinvaaleissa perussuomalaisten Timo Soini sai vain 9,4 prosentin kannatuksen, vaikka hän oli eduskuntavaalien ”jytkyn” jälkeen suosionsa huipulla. Sen sijaan esimerkit maailmalta kertovat, että vasemmiston Merja Kyllösellä on täydet mahdollisuudet koota taakseen ihmisiä laajasti eri taustoista.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja.
uutiskirje 
