Erika Kähärä Palvelualojen ammattiliitosta PAMista kertoo, että palvelualoilla törmätään lähes viikoittain siihen, että työnantaja yrittää tuoda korvaavan työn malleja työpaikalle paikallisesti neuvotellen tai yksipuolisella päätöksellä.
– Ohjeistamme työsuojeluvaltuutettuja sopimuksen sisällöstä. Lähes poikkeuksetta niistä puuttuu vapaaehtoisuus.
Jos työnantaja yt-menettelyn jälkeen ottaa mallin yksipuolisesti käyttöönsä, työntekijät voivat vain tehdä asiasta erimielisyyskirjauksen.
Oikea kysymys on, saako työnantaja kieltäytyä maksamasta sairausajan palkkaa vai ei.
– Sen jälkeen työntekijän on mentävä kipeänä töihin ja uudestaan lääkäriin, jos työnteko ei onnistu, Kähärä sanoo.
Ilmeisesti PAM:n väki on noudattanut ”palaa lääkäriin” -ohjetta ahkerasti, koska työnantajat ovat Kähärän mukaan suivaantuneet siihen, että lääkärit eivät riittävästä pidättäydy sairauslomien kirjoittelusta.
– Nyt hoetaan EK:n suulla, että ”lääkärintodistus on vain suositus”, ja että ”työnantaja päättää viime kädessä koska maksetaan sairausajan palkka” ja ”lääkäri ei päätä työsuhde-eduista”.
Kähärällä on pilvin pimein esimerkkejä siitä, miten työnantajat ovat kiukuspäissään pistäneet työntekijöitä aivan järjettömiin tehtäviin tai yrittäneet sopia palkanpidätysoikeuksista.
EK:n keksintö
Palvelualoilla korvaavaa työtä alettiin käyttää vuoden 2008 paikkeilla.
– Vähän myöhemmin ihmisiä alettiin jo pakottaa palkanmenetyksen uhalla töihin vajaakuntoisina, Kähärä sanoo.
Korvaavan työn alkusanat lausui Kähärän mukaan EK:n asiantuntijalääkäri Kari Kaukinen 1990-luvun laman aikoihin.
– Kaukinen keksi, että jos työntekijän työkyky ei ole kokonaan menetetty, työnantajalla on direktio-oikeus jäljellä olevaan työkykyyn. Tätä näkemystä opetettiin myös tuleville työterveyslääkäreille työterveyslaitoksella ja korvaavaa työtä alettiin levittää työpaikoille 2000-luvun alussa.
Vuonna 2013 PAM:ssa todettiin, että asiasta tarvitaan kirjaus työehtosopimukseen.
– Tässä vaiheessa Kaupanliitto ilmoitti, etteivät he missään tapauksessa suostu vapaaehtoisuuden pohjalta tehtävään sopimukseen. He vetosivat Kaukisen lanseeraamaan ajatukseen työnantajan oikeudesta työntekijän ”jäljellä olevaan työkykyyn”. Tämän pohjalta tehtävään tes-kir-jaukseen emme voineet suostua, Kähärä kertoo.
Uusin trendi
Viimeisin trendi tällä saralla on Kähärän mukaan yrityksien keräämät listat sellaisista diagnoosikoodeista, joista työnantaja ei ainakaan suostu palkkaa maksamaan.
– Nämä eivät ole juridisesti päteviä listoja, Kähärä sanoo.
Näitä tapauksia PAM riitauttaa. Työtuomioistuimessa arviointi menee Kähärän mukaan kuitenkin pohdinnaksi siitä, onko kyseessä tauti, joka esti työnteon vai ei.
– Oikea kysymys on, saako työnantaja kieltäytyä maksamasta sairausajan palkkaa vai ei, Kähärä sanoo.
Hän kertoo vielä yhdestä puhelinsoitosta muutaman viikon takaa:
– Soittaja kertoi lääkärin kieltäytyneen kirjoittamasta sairauslomaa ennen kun työntekijä ensin menisi työpaikalleen hakemaan esimieheltään lupalapun, että lääkäri saa kirjoittaa sairauslomaa!
Kähärä korostaa, että PAM ei kuitenkaan vastusta sitä, että työntekijä käyttää jäljellä olevan työkyvyn työskentelyyn sairausloman sijaan.
– Mutta vastustamme sitä, että työntekijä pakotetaan tähän vastoin omaa tuntemustaan toimintakyvystään, hän sanoo.
Työterveyslaitoksen Kari-Pekka Martimon näkemyksiä korvaavasta työstä Kansan Uutisissa.
uutiskirje 
