Nesteen työntekijät ilmoittivat ilmoittivat eilen keskeyttävänsä polttoaineen jakelun juhannuksen jälkeiseksi viikoksi vastalauseena hallituksen omistajapolitiikan muutokselle.
Poliittinen mielenilmaus kohdistuu Juha Sipilän (kesk.) hallituksen omistajaohjauspolitiikkaan. Sipilä ei ole useista pyynnöistä huolimatta eiliseen mennessä suostunut keskustelemaan Nesteen henkilöstön kanssa yhtiön tulevaisuudesta.
Ei vaikka kyse on juuri Sipilän luomuksesta. Sipilä uhosi jo ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja, että valtion tase on pantava töihin. Hän esitti tuolloin keskustan haluavan perustaa tämän välineeksi yhtiön.
Hankkeensa varmistamiseksi Sipilä haali itselleen valtion omistajaohjausministerin salkun pääministerin salkun kylkeen.
Hankkeensa varmistamiseksi Sipilä haali itselleen valtion omistajaohjausministerin salkun pääministerin salkun kylkeen. Omistajaohjausministeri vaihtui sen jälkeen, kun Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n perustukset oli luotu.
Tähän yhtiöön aiotaan nyt siirtää Neste Oyj:n 16,7 prosenttia.Valtion suora omistus Nesteessä tippuu 33,4 prosenttiin, kun se nyt on 50,1 prosenttia.
Päätökset demokratian ulottumattomiin
Kansan Uutisten haastattelussa pääluottamusmies Nesteen Porvoon jalostamolta Sami Ryynänen perustelee mielenilmausta:
– Jos valtiovalta pystyy jollain tavalla esittämään, että meidän huolet siitä, että yhtiö valuu ulkomaiseen omistukseen, ovat turhia, niin nyt päätetyt toimet lopetetaan.
Vake Oy perustettiin juuri sitä varten, että päätöksenteko pysyy valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministerin näpeissä. Nyt omistajaohjausministeri on Sipilän puoluetoveri Mika Lintilä (kesk.). Vaken hallituksen kokoonpanon esittää talouspoliittinen ministerivaliokunta. Tosiasiassa valta on edelleen pääministerin näpeissä.
Eduskunta on hyväksynyt omistajaohjauslain muutoksen alkuvuodesta 2017. Eduskunnassa vain vasemmistoliitto vastusti tätä. Valtioneuvosto linjasi 13.5.2016 omistajapoliittisen periaatepäätöksen yhteydessä, että valtion strateginen intressi voidaan turvata Neste Oyj:ssä 33,4 prosentin määrävähemmistöllä.
Nesteen omistuksen siirtäminen Vakeen merkitsee sitä, että Vaken hallitus päättää myynnistä. Vake on täysin demokraattisen valvonnan ulkopuolella, kuten Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen toteaa. Eduskunta ei pääse väliin.
Mihin valtionyhtiöiden myyntivoitot uppoavat?
Hallitus on pilkkomassa tuottavaa yritystä. Nesteen on arvioitu olevan huippuvireessä: osakkeiden arvo on noussut ja se on maksanut osinkoja valtiolle viime vuonna yli 300 miljoonaa euroa. Myyntiosuuden myötä katoaa myös osinkotuloja. Näyttääkin, että kyse on ideologisesta tavoitteesta vetää valtio mahdollisimman kauaksi yrityksistä.
Valtion kauppoja on aiemminkin arvosteltu. Esimerkiksi Caruna möi sähköverkkonsa kahdelle kansainväliselle sijoittajalle vuonna 2013. Caruna korotti sähkönsiirron hintoja tämä vuoden alussa kymmenillä prosenteilla. Asiakkaiden on mahdotonta väistää korotuksia, koska yhtiöllä on alueillaan jakelumonopoli.
Valtionyhtiöitä on myyty jokaisen hallituksen aikana 1990-luvulta lähtien keskustalaisen Esko Ahon hallituksesta alkaen. Myynneillä on paikattu valtion taloutta ja syöty kansallisvarallisuutta. Olisi hienoa lukea kokonaisselvitys, mihin nämä noin 20 miljardin pintaan olevat myyntituotot ovat huvenneet.
Sipilän mukaan hallituksen tavoittelema neljän miljardin euron leikkauslista on koossa eikä uusia leikkauksia tehdä. Nyt haetaan rahaa – ilmeisesti hallituksen kärkihankkeisiin – valmistautumalla myymään valtion omaisuutta. Haetaanko energiahankkeisiin rahaa pilkkomalla energiayhtiö?
Sipilä vakuutti jo vuosi sitten, että valtion strategiset intressit pystytään turvaamaan, vaikka omistusosuus Nesteestä laskisi kolmannekseen.
Heliövaara laiskan pääoman jäljillä
Nykyinen valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston ylijohtaja Eero Heliövaara on antanut vahvaa taustatukea valtionyhtiöiden myynnille.
Heliövaara väläytti myyntilistaa jo valtioneuvoston kanslian osastopäällikkönä. Listalta löytyivät Solidiumin yhtiöiden lisäksi Ekokem, Altia, Kemijoki Oy, Nordic Morning ja Raskone. Ekokem on jo myyty Fortumille.
Hän totesi (17.9.2015) samassa yhteydessä, että painetta kohdistuu sekä strategisiin sijoituksiin, kuten Nesteeseen ja Finnairiin, että finanssisijoituksiin. Hän myös huomautti, että Euroopassa lähes kaikki postit on yksityistetty.
Yle Talouden Verkkovieras -haastattelussa osastopäällikkö Heliövaara kertoi (8.2.2016) valtiolla olevan paljon laiskaa pääomaa. Hän vaati, että on ratkaistava, missä toiminnoissa ja yrityksissä valtion tulee olla omistajana ja mitkä asiat yhteiskunnassa hoituisivat markkinoiden ehdoilla.
Tämän vuoden alussa hän ylijohtajana jopa puolusti valtionyhtiöiden toimintaa Kauppalehden valtion omistajuuteen kohdistuvaa kritiikkiä vastaan. Kauppalehti oli laskenut Heliövaaran mukaan väärin perustein valtionyhtiöiden pääoman keskimääräiseksi vuosituotoksi 6,0 prosenttia.
Näin Heliövaara perusteli omistajaohjausblogissa (30.1.2017) otsikolla ”Valtion tase on jo pantu töihin”:
Valtio on omistajana 63 yhtiössä, joista 36 on kaupallisin perustein markkinoilla itsenäisesti kilpailevaa yhtiötä. Näiden keskimääräinen sijoitetun pääoman tuotto vuonna 2015 oli 18 prosenttia, oman pääoman tuotto 26 prosenttia ja omavaraisuusaste 55 prosenttia. Loput 27 yhtiötä ovat niin sanottuja erityistehtäväyhtiötä. Niiden on toimittava taloudellisesti terveellä pohjalla, mutta luonnollisestikaan niillä ei voi olla kaupallisia yhtiöitä vastaavaa tuotto-odotusta. Toiminnan fokus on omistajan asettamassa erityistehtävän toteuttamisessa kotimaallemme. Osa erityistehtävistä on lakiin kirjattu ja osalla voiton tekeminen on jopa kielletty.
lehti 