Tänä vuonna äitini valitti Pohjanmaalla sijaitsevalla mökillä ollessamme hiljaisuudesta. Hän oli tolaltaan, kun ei kuulunutkaan niitä ääniä, joita oli hän tottunut kuulemaan tutussa paikassa merenrannassa. Tänä vuonna äänimaisemasta puuttuivat erityisesti pikkulintujen äänet. Sukulaiset arvelivat, että kylmä kesä on johtanut siihen, ettei ole juuri hyttysiä eikä pikkulinnuille ruokaa. Häiritsevä hiljaisuus oli tärkeä muistutus luonnon ekosysteemien ja monimuotoisuuden tärkeydestä.
Suhtautuminen ilmastonmuutokseen on politiikassa onneksi muuttunut valtavasti verrattuna aikaan, jolloin itse lähdin mukaan. Kööpenhaminan ilmastokokous 2009 oli valtaisa pettymys kansalaisyhteiskunnalle koko maailmassa. Kun olisi pitänyt saada aikaiseksi uusi kunnianhimoinen sopimus, saatiin kunnianhimottomia tavoitteenilmaisuja ja keskustelu viranomaisten ylimitoitetuista otteista mielenosoittajia kohtaan.
Kuusi vuotta myöhemmin solmittiin Pariisin ilmastosopimus, joka oli kauan kaivattu osoitus tarvittavasta asennemuutoksesta. Donald Trumpin ilmoitettua Yhdysvaltojen vetäytymisestä sopimuksesta sai hän äänekästä kritiikkiä. Maailman johtajien liian pitkään jatkunut vitkuttelu on johtanut tilanteeseen, jossa päästövähennyksissä ei ainoastaan pidä olla kunnianhimoinen vaan myös nopea.
Pitää kiinnittää huomiota siihen, miten metsää käytetään.
Ilmastopoliittista keskustelua herätteli pikkulintujen hiljaisuuden lisäksi tänä kesänä myös EU:n ympäristövaliokunnan kanta metsien käytön ilmastovaikutuksia koskevasta laskentatavasta. Suomen hallitukselle, jonka ajama kanta käytännössä olisi tarkoittanut sitä, että maat itse saisivat päättää laskentatavasta, valiokunnan kanta oli suuri pettymys.
Sipilän hallituksen ilmastopolitiikan yksi keskeisimpiä kipukohtia ovat biotalouden ylimitoitetut suunnitelmat. Suomen vihreä kulta on äärimmäisen tärkeä elinkeinopoliittinen voimavara, mutta sen käytössä on huomioitava vaikutukset ilmastonmuutokseen – myös lyhyellä aikavälillä. Lisääntyvä metsien käyttö johtaa hiilinielujen merkittävään vähentymiseen, jonka takia hallituksen oman selvityksenkin mukaan Suomen nettoilmastopäästöt eivät vähene lainkaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä on selvästi liian myöhään.
Runko- ja kuitupuun käyttö esimerkiksi biopolttoaineisiin ei ole järkevä ratkaisu ilmastopäästöjen vähentämiseksi, koska nettopäästöt jopa kasvavat hiilinielujen pienentyessä. Sen sijaan bioenergiaa voidaan tehdä tähteistä ja jätteistä, jotka pienentävät metsän hiilitasetta ja luonnon monimuotoisuutta mahdollisimman vähän. Puuta tulee käyttää mahdollisimman paljon korkean jalostusarvon tuotteisiin, niin että se vähentää päästöjä muualta tehokkaasti, varastoi hiiltä pitkään ja luo uusia työpaikkoja.
uutiskirje 