Elokuun viimeisenä päivänä pääministeri Juha Sipilä ja koko hallitus juhlivat lähes ennätysajassa valmistunutta budjettiesitystä hokemalla, että ”kasvu kuuluu kaikille”. Kolme viikkoa myöhemmin eduskunta käy budjetin lähetekeskustelua keisarin uudet vaatteet -hengessä: kasvu ei kuulukaan kaikille. Niille annetaan, joilla on. Niiltä otetaan, joilla ei ole.
Budjettiesityksen tuloeroja kasvattava vaikutus kävi selväksi jo syyskuun alussa, kun vasemmistoliitto julkisti eduskunnan tietopalvelulla teettämänsä laskelman. Tiistaina valtiovarainministeriö julkisti oman arvionsa, joka on samansuuntainen. Kaikkein pienituloisimmat menettävät ensi vuonna muutaman kympin. Euroissa mitattuna hallitus jakaa sitä enemmän rahaa, mitä kotitaloudella on jo ennestään.
Tämän vahvisti keskiviikkona Palkansaajien tutkimuslaitos. Erityisen kurituksen kohteena ovat työttömät.
Budjettiesityksen yhtenä suurena saavutuksena ministerit pitivät takuueläkkeen 15 euron korotusta. VM:n arvio lopettaa propagandan. Hallitus pitää kiinni indeksijäädytyksistä, joten kansaneläkkeetkin laskevat.
Budjetin lähetekeskustelussa käydään myös taistelua totuudesta, ja se jatkuu kevään 2019 vaaleihin asti. Suomen talous kasvaa nyt paljon nopeammin kuin alkuvuodesta uskallettiin ennustaa. Elinkeinoministeri Mika Lintilä päihitti useimmat tutkimuslaitokset ministeriksi noustessaan viime vuoden lopulla. Hän ei uskonut VM:n ennusteeseen, joka ennakoi vain 0,9 prosentin kasvua tänä vuonna.
Tiistaina saatiin VM:n uudet luvut. Tänä vuonna kasvu on 2,9 prosenttia, perinteisesti synkistelyyn taipuvainen ministeriö arvioi taloudellisessa katsauksessaan.
Keskiviikkona Palkansaajien tutkimuslaitos nosti oman ennusteensa peräti 3,6 prosenttiin. Se myös tyrmäsi käsityksen, että kasvun takana olisi kiky-sopimus.
Käänne on siis tapahtunut ja lähes vuosikymmenen mittainen korpivaellus päättynyt. Seuraaviin vaaleihin asti taistellaan siitä, tapahtuiko käänne hallituksen ansiosta vai siitä huolimatta.
Varmaa on ainakin se, ettei edellisestä taantumasta otettu opiksi. Työttömyys päästettiin kasvamaan, vaikka tiedettiin, että osa siitä jää pysyväksi ja rasittaa kansantaloutta jopa vuosikymmeniä tästä eteenpäin.
Kuka oli oikeassa ja kuka väärässä -keskustelun rinnalla olisi syytä puhua myös siitä, millä opeilla talous saatiin nousuun ja mitä siitä seuraa. Toisaalla tässä lehdessä pitkän linjan talousvaikuttaja Pekka Korpinen sanoo, että euron oloissa ainoaksi elvytyskeinoksi jäi Euroopan keskuspankin rahapolitiikka, joka myös tepsi.
Kääntöpuolena nousun avittamisessa on uuden kuplan rakentaminen.
– Osakkeiden ja asuntojen hinnat on pumpattu liian korkeiksi. Kun tästä toiminnasta lähdetään vetäytymään, on suuri vaara, että ne romahtavat vastaavasti, Korpinen sanoo.
Edessä voi jo piankin olla aika, jolloin kaikkia kutsutaan taas taloustalkoisiin – pelastamaan pankkeja ja sijoittajien rahat.
kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi
uutiskirje 
