SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly vaatii entistä kiivaammin työnantajia astumaan ulos kyttäysasemistaan ja vastaamaan hänen neuvottelukutsuunsa.
– Haastan vahvasti EK:n ja muut työnantajat sekä palkansaajajärjestöt uuden, työllisyyttä vahvistavan sopimuksen tekemiseen, totesi Lyly torstaina SAK:n valtuuston kevätkokouksessa Nurmijärvellä.
Huutola: Työt jaettava oikeudenmukaisemmin
Kykyä uuteen ajatteluun työmarkkinaosapuolilta edellyttävä Lyly katsoo tilanteen käynnissä olevissa ja tulevissa sopimusneuvottelussa vaativan tukea ja vauhtia laajemmasta pöydästä.
Sateenkaarimalli, jota Lyly nyt ajaa on kaikkea muuta kuin pelkkä palkkamalli.
Palkkojen lisäksi siihen kuuluu työttömyysturvan puskurin ja rahoituksen ratkaiseminen vuosille 2011 ja 2012. Malliin tulisi sisältyä työttömyysturvan korjausta muun muassa poistamalla lomapäivien jaksotus ja nostamalla sovitellun päivärahojen työaika- ja ansiorajoja.
SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutolan mukaan kokoavan sopimusratkaisun elementit ovat olemassa. Kyse on vain siitä haluavatko työnantajat sellaisen syntyvän.
Huutola: Voimat
kokoon kevääksi
Ellei tällaista sopimusta saada aikaan, voisivat ammattiliitot Huutolan mielestä jättää työehtosopimuksensa auki kevääseen saakka.
– Keväällä, kun pääosa sopimuksista päättyy voitaisiin koota yhteinen rintama.
Tällaisessa tilanteessa ay-liikkeellä olisi enemmän puristusvoimaa murtaa työnantajien 0,5 prosentin hirttolinja, katsoo Huutola.
Elvytystä ei
saa lopettaa
Lauri Lyly ei ne mitään syytä miksi maan hallituksen tulisi lopettaa talouden elvytystoimet. Elvytystä tulee hänestä jatkaa kunnes työllisyys kääntyy jälleen kestävään kasvuun. Liian aikainen menojen leikkaaminen tai verojen kiristäminen vain haittaa ja viivästyttää kasvun alkamista.
– Elvytystä ei saa lopettaa ennen kuin potilas kykenee itse hengittämään.
Matti Huutola vaatii muutosta maamme työvoimapolitiikkaan. Tärkeimmäksi syyksi vaatimuksen esittämiseen hän näkee hallituksen kyvyttömyyden vastata kasvaneen pitkäaikaistyöttömyyden haasteisiin.
Marssijärjestyksen muutos tarvitaan, koska nyt yli 50 prosentilla työhallinnoin toimenpiteistä on kohteena lyhytaikainen työttömyys. Päävastuu pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä on valtiolla.
Huutola muistutti SAK:n vaatimuksesta. Se on: vähintään sata miljoonaan euroa työllisyystoimiin valtion ensi vuoden budjettiesityksen päälle.
Työtä jakamalla
hyvinvointia
Ay-liikkeessäkin on Huutolan mielestä pohtia avoimesta keinoja, joilla työllisyysasteen pysyessä jatkossakin liian matalana on työelämässä mahdollista päästä eroon sitä 90-luvun laman jäljiltä edelleen vaivaavasta kroonisesta kiireestä.
– Meillä on tänään oikeus puhua myös poikkeuksellisista ratkaisuista, kuten työn oikeudenmukaisemmasta jakamisesta.
Saksassa tekee lyhennettyä työviikkoa jo noin kolme miljoonaa ihmistä ja siellä puhutaan työajan jakamisesta siltana laman yli.
Huutolan mukaan Suomessakin on syytä korostaa, että työn jakamisessa on kysymys nimenomaan ihmisen hyvinvoinnista.
lehti 