KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Jussi Ahokas: Kestävyysvajeen laskennan epävarmuus tulee näkyviin

Jussi Ahokas
24.9.2017 16.01
Fediverse-instanssi:

Suomessa talouspoliittisen keskustelun voimasana on ollut vuosikymmenen ajan kestävyysvaje. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa vielä kiisteltiin julkisen talouden jakovaran käyttämisestä. Pian vaalien jälkeen valtiovarainministeriö teki kuitenkin kestävyysvajeen käsitteen avulla selväksi, että tulevina vuosina julkista taloutta olisi sopeutettava merkittävästi.

Kestävyysvajeella on perusteltu tämän jälkeen esimerkiksi viime vuosien matalasuhdanteessa harjoitettua myötäsyklistä eli suhdannetta vahvistavaa finanssipolitiikkaa. Elvyttää ei ole kannattanut, sillä se olisi vain pahentanut kestävyysvajetta.

Eräänlainen huipentuma kestävyysvajeen käytössä talouspoliittisen linjan ankkurina tapahtui ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja. Tuolloin valtiovarainministeriö ilmoitti kestävyysvajeen olevan aloitetusta sopeutuksesta huolimatta yhä 10 miljardia euroa. Tulevalla hallituskaudella olisi siis välttämättä jatkettava sopeutuksen tiellä, oli hallituksen kokoonpano mikä hyvänsä. Tulevien vuosien talouspolitiikan liikkumavara asetettiin kestävyysvajeilmoituksella marginaaliseksi.

ILMOITUS
ILMOITUS
Korkeampi korko osoittautuu laskelmissa kestävyysvajeen näkökulmasta yllättäen paremmaksi vaihtoehdoksi.

Koska kestävyysvajeesta on tullut sopeutuspolitiikan ankkuri, yhä useammat ovat kiinnostuneet myös sen laskemisesta. Viime vuosien aikana kriittisiä arvioita kestävyyslaskennasta ovat esittäneet niin yliopistoprofessorit kuin eri tutkimuslaitoksetkin.

Yleinen viesti on ollut, että Euroopan komissiolta kopioituun laskentamalliin liittyy paljon epävarmuutta. Epävarmuutta aiheuttavat esimerkiksi ikäsidonnaisia menoja tai rakenteellista jäämää koskevat oletukset, joiden muuttaminen vaikuttaa oleellisesti kestävyyslukuun.

Tämän vuoden alussa Valtiontalouden tarkastusvirasto huomautti, että kestävyyslaskelmissa epävarmuus pitäisi tuoda paremmin esille tulosten raportoinnissa. Viraston mukaan olisi tärkeää, että eri oletuksilla tehtyjä laskelmia voitaisiin vertailla helposti.

Valtiovarainministeriö onkin lisännyt kestävyysraportointiin taulukon, joka kertoo kestävyysvajeen muutoksen vaihtoehtoisia oletuksia käytettäessä.

Avoimuuden lisäämiseksi ministeriö julkaisi kesällä myös menetelmäkuvauksen kestävyysvajeen laskemisesta. Ilmeisesti menetelmäkuvauksen innoittamana Ylen A-studio teki aiheesta jutun. Jutussa keskityttiin yhteen neljästä kestävyysvajeen osatekijästä – omaisuustulojen kehitykseen pitkällä aikavälillä.

Kestävyysvajeen laskemisesta kiinnostuneille jutun yhteydessä tuotettu Talouspolitiikan arviointineuvoston muistio tarjosi pohdiskeltavaa. Muistiossa arviointineuvosto tarkasteli valtiovarainministeriön laskentakehikolla, miten erilaiset oletukset reaalikorosta ja reaalituotosta muuttaisivat kestävyysvajetta. Tulokset saattavat hämmentää.

Arkijärjellä ajateltuna voisi nimittäin kuvitella, että kestävyysvaje kasvaa julkisen velan reaalikoron noustessa ja supistuu sen laskiessa. Siksihän Suomessakin seurataan tarkalla silmällä luottoluokittajien sekä rahoitusmarkkinoiden arvioita valtion velkakestävyydestä ja muistutetaan, etteivät matalat korot ole ikuisia.

Muistion laskelmat kuitenkin osoittavat, että tilanne laskentakehikossa on tältä osin arkijärjen vastainen. Korkeampi korko voikin helpottaa kestävyysongelmaa.

Kun oletetaan, että sekä julkisen velan reaalikorko että julkisen varallisuuden reaalituotto alenevat prosenttiyksikön valtiovarainministeriön perusoletuksesta, kasvaa kestävyysvaje noin kaksi miljardia euroa. Näin käy siitä huolimatta, että koron ja tuoton välinen ero eli preemio ei muutu lainkaan. Kun preemiota kasvatetaan laskelmissa alentamalla korkoa kolmesta kahteen prosenttiyksikköön, jolloin preemio nousee 0,5 prosenttiyksiköstä 1,5 prosenttiyksikköön, kestävyysvaje ei käytännössä eroa peruslaskelman tuloksesta. Tässä tapauksessa preemion nousu ei näytä vaikuttavan.

Jos sama 1,5 prosenttiyksikön preemio lisätään valtiovarainministeriön käyttämän Euroopan komissiolta tulevan kolmen prosentin korko-oletuksen päälle, jolloin reaalituottoaste nousee 4,5 prosenttiyksikköön, kestävyysvaje kuitenkin supistuu noin 1,8 miljardilla eurolla. Täsmälleen yhtä maltillinen tai radikaali oletus tuottoasteen ja koron erosta tuottaa siis laskentakehikossa hyvin erilaisen lopputuloksen ja intuition vastaisesti korkeampi korko tuottaa matalamman kestävyysvajeen.

Ministeriön menetelmäkuvauksen ja arviointineuvoston muistion perusteella tämä lopputulos näyttää seuraavan kahdesta tekijästä.

Ensinäkin siitä, että valtion ja kuntien rahoitusvarallisuutta käytetään laskentamallissa kestävyysvajeen supistamiseen, jolloin näiden sektoreiden omaisuustulot pienenevät tulevaisuudessa.

Toiseksi vaikka koron aleneminen laskelmassa pienentää intuition mukaisesti velanhoitomenoja, se vaikuttaa toista kautta omaisuustulojen supistumisen kiihtymiseen. Laskelmassa nimittäin tulevaisuuden tulot ja menot muutetaan nykyarvoon diskonttaamalla ne nimenomaan julkisen velan korolla. Koron aleneminen nostaa tulevien tulojen ja menojen nykyarvoa ja koska varallisuustulojen muutos on negatiivinen, niiden supistuminen kiihtyy. Siksi korkeampi korko osoittautuu laskelmissa kestävyysvajeen näkökulmasta yllättäen paremmaksi vaihtoehdoksi.

Nämäkin esimerkit osoittavat, kuinka herkkä kestävyysvajeen laskentamalli on oletusten muutoksille ja kuinka laskennassa tehdyt valinnat esimerkiksi varallisuuden käytöstä tai diskonttaamisesta vaikuttavat lopputulokseen.

Koska kestävyysvaje on vahvasti politisoitunut käsite, on kestävyyslaskelmien oltava mahdollisimman avoimia taustaoletuksista ja laskentamallin ominaisuuksista lähtien. Valtiovarainministeriön menetelmäkuvaus ja Talouspolitiikan arviointineuvoston laskelmat ovat lisänneet laskennan avoimuutta. Jatkossa kestävyyslaskelmien epävarmuus ymmärrettäneen paremmin myös poliittisessa päätöksenteossa.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset