Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi pitää myönteisenä valtiovarainministeri Jyrki Kataisen lupausta käänteisen arvonlisäveron käyttöönotosta rakennusalalla.
– Eihän se harmaata taloutta eikä pimeää työtä kokonaan lopeta, koska siellä voittomarginaali siellä on niin massiivinen ja kiinnijäämisen riski mitätön, mutta eteenpäin menoa se on.
Rakennusliitto on jo pitemmän aikaa ollut talousrikoksia selvittäneen poliisin ja verottajan kanssa yhtä mieltä siitä, että käänteisen arvonlisäveron avulla olisi mahdollista hillitä rakennusalalla rehottavaa harmaata taloutta ja pimeää työtä.
Käänteisen arvonlisäveron toteuttaminen merkitsee rakennusalalla sitä, että veron tilittää valtiolle työn ostaja, eli pääurakoitsija, kun tällä hetkellä vastuu on aliurakoitsijoilla.
Ministeri Katainen lupasi eduskunnan kyselytunnilla torstaina, että käänteistä arvonlisäveroa koskeva lakiesitys annetaan eduskunnalle alkuvuodesta. Puheenjohtaja Harjuniemi pitää esitystä myönteisenä.
– Sen jälkeen on todennäköisempää, että lakia noudatetaan ja että arvonlisäverot todellakin tilitetään valtiolle. Varmaankaan sillä ei saada koko pottia talteen, mutta kyllä se on selvä parannus olemassa olevaan tilanteeseen.
Harjuniemen mukaan erittäin suuri osa talousrikostutkijoiden työajasta on mennyt rakennusalan kuittikaupan turhauttavaan penkomiseen.
– Yksinkertaisella lainsäädännöllä tästä turhauttavasta työtä on mahdollista päästä eroon. Kun tämä ilmoitettujen ja valtion todella saamien arvonlisäverojen välinen kuilu on mahdollista luoda tällä lainsäädännöllä umpeen, niin kyllä talousrikospuolellakin ja tutkinnan puolella paine osittain helpottaa.
Harjuniemikään ei kuvittele, että lakimuutoksella päästäisiin kokonaan eroon harmaasta taloudesta ja pimeätä työstä.
– Joka tapauksessa uudistus tuottaisi valtiolle lisää oikeita verotuloja, ja yritykset olisivat tasavertaisemmassa kilpailuasetelmassa kuin nyt. Varmasti uudistus lisää myös rakennushankkeen varsinaisen päätoteuttajan kiinnostusta koko aliurakointiketjua kohtaan.
Mistään aivan pikkurahoista ei uudistuksen toteuttamisessa ole kysymys. Talousrikollisuuden tilaa selvittäneen Virke-projektin yhteydessä arvioitiin, että uuden verojärjestelmän myötä tulisi vuosittain maksuun 150-160 miljoonan euron maksamattomat arvonlisäverot.
Käänteisen arvonlisäverojärjestelmän toteuttamisen lisäksi Harjuniemi odottaa valtiolta myös lisäresursseja verottajalle sekä talousrikollisuuden tutkintaan, jotta kiinnijäämisriski saadaan nousemaan.
lehti 