Puolassa pidetään presidentinvaalit ensi vuoden syksyllä. Kukaan ei vielä ole virallisesti asettunut ehdokkaaksi, mutta ainakin nykyinen presidentti Lech Kaczynski ja pääministeri Donald Tusk ovat käyneet vaalitaistelua siitä lähtien kun Tuskin johtama puolue Kansalaisfoorumi (PO) voitti vuonna 2007 kilpailijansa Valta ja oikeus -puolueen (PiS) parlamenttivaaleissa.
Nyt vuoden 2010 presidentinvaalien mielipidetiedusteluissa johtaa Tusk. Kakkosena on presidentti Kaczynski.
Cimoszewiczin
ehdokkuutta odotetaan
On hyvin mahdollista, että Puolan presidentinvaaleista tulee kahden pääehdokkaan kamppailu. Mukaan presidenttikilpaan tulee luultavasti myös ainakin maan entinen ulkoministeri ja edellisten presidentinvaalien ehdokas, pääministeri Tuskin johtaman Kansalaisfoorumin perustaja Andrzej Olechowski. Olechowskilla ei mielipidetiedustelujen mukaan ole juuri mahdollisuuksia presidentiksi.
Varsinainen vaalitaistelu syntyy, jos vuoden 2005 vaaleissa presidentinvaalikamppailua johtanut mutta siitä vastustajien likaisen pelin takia luopunut, Demokraattista vasemmistoliittoa (SLD) edustava entinen pääministeri ja parlamentin entinen puhemies Wlodzimierz Cimoszewicz ilmoittautuu presidenttiehdokkaaksi.
Vielä viime viikon lopulla Cimoszewicz oli Tuskin jälkeen kakkonen mielipidetiedusteluissa. Cimoszewicz on kuitenkin usein toistanut, ettei hän asetu ehdokkaaksi, ellei hän joudu vastakkain presidentti Kaczynskin kanssa. Kaczynskia hän pitää huonona presidenttinä. Cimoszewicz ei ole siis täysin pelistä poissa.
Tusk haluaa lisää
valtaa hallitukselle
Viime viikon lopulla pääministeri Tusk esitti tiedotusvälineissä Puolan perustuslain muuttamista siten, että toimeenpanovalta maassa keskitettäisiin hallitukselle. Hän ehdottaa, että presidentin valinnassa siirryttäisiin kansanvaalista parlamentin alahuoneen (Sejmin) ja senaatin tekemään valintaan. Presidentti menettäisi samalla veto-oikeutensa.
Tusk toivoo, että perustuslain muutos toteutetaan pikavauhtia muutamassa kuukaudessa. Siinä tapauksessa vuonna 2010 presidentti voitaisiin valita uuden lain mukaisesti.
Tämä aikataulu tuskin toteutuu. Tuskin ehdottamat muutokset ovatkin ilmeisesti osa presidentinvaalikampanjaa ja pohjustavat ilmapiiriä myöhemmille muutoksille otollisiksi.
Tusk esittää myös pääministerin vallan lisäämistä. Pääministeristä tulisi hänen esityksessään Saksan mallin mukainen kansleri.
Tuskin esitys on nostanut Puolassa vilkkaan keskustelun. Joidenkin mielestä hän on kyllästynyt riitelemään presidentti Kaczynskin kanssa.
Puolan johtajien erimielisyydet esimerkiksi EU:n huippukokouksissa ovat saaneet huvittavaa huomiota koko Euroopassa. Presidentti on esimerkiksi tunkenut neuvotteluihin, jotka kuuluvat pääministerille, eivät presidentille. Tuskin mukaan ulkopolitiikka kuuluu presidentille. Kaczynski on asiasta eri mieltä.
Kansa ei kannata
Tuskin ehdotusta
Tusk on saanut Kaczynskin käyttäytymisestä hyvän perustelun lisätä omaa valtaansa ja omaa suosiotaan, sillä Kaczynski ei ole suosittu presidentti. Pääministerin esitykset perustuslain muuttamiseksi – jotka toistaiseksi ovat vain keskustelun avauksia – eivät kuitenkaan ole saaneet suurta kannatusta.
Suuri osa kansalaisista on sitä mieltä, että perustuslakia ei kannata muuttaa vain sillä perusteella, että presidentti ja pääministeri eivät tule toimeen keskenään. Viime viikonloppuna tehtyjen pikahaastattelujen mukaan puolalaisten enemmistö ei kannata presidentin vaalin siirtämistä kansalta parlamentille. Enemmistö ei tue myöskään pääministerin vallan lisäämistä.
Useimmat Puolan perustuslakiasiantuntijat ovat sitä mieltä, että presidentin veto-oikeutta pitäisi vähentää, mutta ei täysin poistaa. Asiantuntijat ja kansalaisten enemmistö pelkäävät, että presidentin veto-oikeuden poistaminen johtaisi enemmistön diktatuuriin.
Tusk perustelee ehdotustaan tehokkuuden lisäämiseksi hallinnossa sillä, että Puolan kansantalous kasvaa nyt nopeimmin Euroopassa. Hallitukselle, joka toimii näin tehokkaasti, pitäisi Tuskin mukaan antaa vielä paremmat välineet kansantalouden kasvattamiseksi.
Kaczynski on kuitenkin uhannut käyttää veto-oikeuttaan esimerkiksi terveydenhuollon yksityistämisen kaatamiseksi, koska hänen mukaansa yksityistäminen heikentäisi köyhien ja vanhusten terveydenhuoltoa. Kyse ei siis ole tehokkuudesta tai sen puuttumisesta vaan oikeudenmukaisuudesta, joka ei ole liberaali Tuskin suosituimpia ilmauksia.
lehti 