Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.)yllätti työmarkkinajärjestöt maanantaina kertomalla hallituksen antavan kuukauden lisäaikaa sosiaaliturvauudistusta valmistelevalle Sata-komitealle.
Sosiaaliturvauudistuksen valmistelu on kangerrellut koko syksyn. Ensi torstaina Sata-komitean piti jättää väliraportti, jossa linjataan uudistuksen peruskohdat. Uusi takaraja on tammikuun loppu.
– Asiat ovat aidosti auki, mutta kuukauden lisäaika on ehdoton maksimi, Hyssälä evästi neuvottelijoita.
Työryhmä on ollut varsin erimielinen. Useimmiten rintamalinja on kulkenut työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välissä. Kipukohtia on ollut useita alkaen työttömyysturvasta ja päätyen tukien laskentaperusteisiin.
Työmarkkinajärjestöissä oltiin jo laatimassa erimielisyyskantoja luonnokseen. Hallitukselle erimielisen mietinnön vastaanottaminen olisi saattanut olla kiusallista, sillä hallitus rakentaa samaan aikaan työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteistyötä talouden elvyttämiseksi. Työlistaan sisältyvät myös Sata-komiteassa olevat aikuiskoulutus ja työvoimapolitiikka.
Kuukauden lisäaika tuo palkansaajajärjestöjen mukaan aidosti mahdollisuuden kompromisseihin. Marraskuun alusta alkanut peruslinjojen vääntö on junnannut pääasiassa ansiosidonnaisen työttömyysturvassa, toimeentulotuessa ja takuueläkkeessä.
Toimihenkilökeskusjärjestö
STTK:n neuvottelija, johtaja Markku Salomaa sanoo, että ratkaisut voivat syntyä lisäkuukauden aikana.
– Sosiaaliturvan perusturvaa pitää parantaa, mutta rahaa on rajallinen määrä. Raha pitää saada sinne, missä sille on suurin tarve. Toisekseen uudistusten pitää selkeyttää sosiaaliturvaa. Kolmanneksi kannustinloukkujen poistamiseksi valtion on säilytettävä riittävästi työvoimaa, ettei tuottavuusohjelma syö pohjaa uudistuksilta.
Finanssikriisi on lisännyt palkansaajapuolella paineita ansioturvan säilyttämiseksi. Salomaa kertoo jäsenten olevan aidosti huolestuneita työttömyysturvasta. Hänestä ansioturva on osoittanut toimivuutensa, sillä pääsääntöisesti ihmiset työllistyvät uudelleen alle kolmessa kuukaudessa.
– On kuitenkin hyvä, että työttömyysturva on kestoltaan riittävä, ettei työtön joudu taloudelliseen ahdinkoon.
Työttömyysturvaa on esitetty muutettavaksi siten, että valtio lakkaisi maksamasta peruspäivärahaosuuden ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n neuvottelija, ohjelmapäällikkö Sinikka Näätsaari muistuttaa, että perusturva on iso osa ansiosidonnaista päivärahaa. Peruspäiväraha on kuukaudessa noin 500 euroa. Keskimääräinen ansiopäiväraha on kuukaudessa noin tuhat euroa, verojen jälkeen siitä jää käteen noin 800 euroa.
Kaikki palkansaajakeskusjärjestöt vastustavat leikkausta kuten myös Elinkeinoelämän keskusliitto. Etelärannassa laskeskellaan, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan pitäminen edes likellä nykytasoa ei onnistu ilman valtion satsausta.
Kaksi muuta pahaa kipukohtaa ovat toimeentulotuen siirtäminen Kansaneläkelaitokselle ja keskustan ajama takuueläke.
Palkansaajapuolella katsotaan, että takuueläke romuttaisi periaatetta siitä, että pienelläkin työnteolla hankitaan omaa eläketurvaa.
– Takuueläke johtaisi helposti myös siihen, että yrittäjien ja maatalousyrittäjien alivakuuttaminen jatkuisi, korkeasti koulutettujen Akavan neuvottelija, lakimies Jarmo Pättäri.
Toimeentulotuen siirtäminen kunnilta Kelalle merkitsisi, ettei sosiaaliviranomainen enää tarkastelisi tuensaajan kokonaistilannetta ja etsisi siihen hakijalle sopivia ratkaisuja. Automaattisesti ja etäältä tuleva toimeentulotuki lisäisi palkansaajajärjestöjen mukaan helposti syrjäytymistä.
uutiskirje 
