Laaja oikeudenmukaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen vetoava kansalaiskeskustelu aktiivimallin ympärillä tekee näkyväksi työttömien ja pienituloisten turhautumisen.
Helmikuun alussa järjestään SAK:n toimesta poliittinen mielenilmaus. Kiitos tästä kuuluu yli 128 000 allekirjoitusta keränneelle aktiivimallia vastustavalle kansalaisaloitteelle. Vasta tämä liikehdintä herätti poliitikot ja ay-liikkeen. Kansalaiset ovat suivaantuneet työttömien ja pienituloisten rankaisemiseen.
Upeaa on, että kansalaiset reagoivat spontaanisti oikean asian puolesta. Etujärjestöillä on oppimista kansalaisaktiivisuudesta.
Jokainen haluaa tulla toimeen omillaan kykyjensä ja taitojensa mukaisesti. Palkkatyön eetos ei ole kadonnut, vaikka se on koetuksella murroksessa olevilla työmarkkinoilla. Tutkimukset eivät tue sitä, että työttömät haluaisivat olla yhteiskunnan ”vapaamatkustajia” päinvastoin kuin työttömiä kurittavat poliitikot tuntuvat ajattelevan.
Parhaillaan neuvotellaan pienipalkkaisten palvelualojen ja julkisen sektorin palkoista. Kun vienti ei vetänyt ja talous laahasi, palvelut ja palvelualojen työntekijät turvasivat kotimaista kysyntää.
Sekä yksityiset että julkiset palvelualat ansaitsevat vaatimansa palkankorotukset. Julkisen sektorin työntekijät pakotettiin tekemään työnantajille ylimääräinen tulonsiirto lomarahoja leikkaamalla työnantajamaksujen katteeksi.
Julkisen sektorin ja palvelualojen työnantajat haluavat ankkuroida palkat teollisuusliittojen palkkatasoon. Elinkeinoelämän keskusliitto heiluttaa tahtipuikkoa sopimusneuvottelujen taustalla. Työehtosopimusneuvotteluissa on toteutettu kaatunutta Suomen mallia, jonka tarkoitus on betonoida palkankorotukset vientiliittojen neuvottelutulokseen.
Naisvaltaiset matalapalkka-alat jäädytetään näin muita matalammalle palkkatasolle. Palkkatasa-arvosta ei ole juuri puhuttu eikä se etene nykyisillä reunaehdoilla.
Pohjoismainen hyvinvointivaltio ei tue kaikkein kipeimmin apua tarvitsevia. Heikosti toimivilla työmarkkinoilla vastuuta siirretään yhä enemmän työttömille ja pienituloisille itselleen. On häpeällistä, että yli 470 000 suomalaista joutuu elämään köyhyysrajan alapuolella, jossa tulot eivät riitä arjen perustarpeisiin. Tukien leikkaaminen johtaa vain pahempaan ahdinkoon.
sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi
uutiskirje 
