Tiistaina voimaan astunut Lissabonin sopimus on pientä sen rinnalla, miten Suomen EU-jäsenyys on vaikuttanut suomalaisten syömiseen. Silti harvaan joulupöytään nostetaan ulkomainen kinkku.
Vuonna 1990 Suomeen tuotiin ulkomaista sianlihaa vain näytiksi. Ulkomaisia makkaroita tai muita lihatuotteita ei näkynyt sen enempää. Samalla tavalla pannassa olivat ulkomaiset maitotuotteet juustoja ja jäätelöä lukuun ottamatta. Jäätelöäkin tuotiin vain tötteröllinen nuppia kohden vuodessa.
Viime vuonna jäätelöä tuotiin jo 2,5 kiloa asukasta kohden. Kaupan on jopa ulkomaista maitoa. Maidon maailmanmarkkinahinnan ja valuuttakurssien heilahtelujen mukaan juustohylly saattaa täyttyä ulkomaisilla halpajuustoilla.
Makaronin, jota EU-aikana kutsutaan pastaksi, ja ruokaleivän tuonti on kasvanut yli kymmenkertaiseksi vuodesta 1990. Makkaroita ja muita lihatuotteita tuotiin viime vuonna asukasta kohden kolme kiloa. Lihaa tuotiin kuusi kiloa.
Tuontilihan määrä on kuitenkin alle kymmenesosa kotimaisesta kulutuksesta. TNS Gallupin tekemän kyselyn mukaan tänä vuonna kuusi prosenttia kotitalouksista aikoo hankkia tuontikinkun ja yksi prosentti ostaa sekä koti- että ulkomaisen.
Pakastekala ei pärjännyt
Pakastekala on harvoja elintarvikkeita, joita tuodaan nykyään vähemmän kuin ennen EU-jäsenyyttä. Pakastesein sijasta pakastealtaat ovat täynnä pitsoja, osa niistäkin ulkomailta tuotuja.
Hedelmien tuontikin väheni jäsenyyden myötä, sillä osin niiden hinnat nousivat EU:n tukiaispolitiikan vuoksi. Hedelmien tuontiluvuissa vaikuttaa myös se, että enää niitä ei kierrätetä Suomen kautta itärajan taakse.
Brysselinkaalia ja muita vihanneksia ja kasviksia sen sijaan tuodaan kaksinkertainen määrä.
Suuhun pannaan suomalaista
Osa tuontiruuasta on puettu kotimaiseen kaapuun kaupan omien merkkien avulla, osa kiertää kuluttajille elintarviketeollisuuden raaka-aineena. Silti yleinen arvio on, että noin 80 prosenttia suomalaisten ravinnosta on kotimaista alkuperää.
Meillä tuonnin osuutta kasvattaa se, että sekä vihanneksia että hedelmiä saadaan talviaikaan kotimaasta niukasti. Eikä kahvikaan täällä kasva.
Sen sijaan maltaita riittää muillekin vietäväksi. Silti olutta tuotiin viime vuonna lähes yhdeksän litraa asukasta kohti. Se oli kuitenkin vain runsas kymmenesosa kotimaan tuotannosta.
Jos elintarviketuonti jostain syystä alkaisi tökkiä pahasti, mallasohrat väännettäisiin ohrarieskaksi. Suomalaisten energiantarve koetettaisiin tyydyttää leivän ja muiden viljatuotteiden kulutusta lisäämällä.
Elintarvikkeiden hintataso putosi EU-jäsenyyden myötä keskimäärin kymmenen prosenttia. Ruuan halvempi hinta suhteessa muihin tavaroihin ja palveluihin säilyi viime vuoteen saakka. Lokakuun alussa pudotettiin ruuan arvonlisäveroa, jota aikanaan oli korotettu EU-jäsenyyden takia. Alennus pudotti ruuan hinnan taas aikaisemmalle tasolleen.
Silti kotitaloudet käyttivät vuonna 2006 ruokaan enemmän rahaa ja yhtä suuren osan kulutusmenoista kuin vuonna 1990. Pöytään pantiin parempaa, osin tuontitavaraa.
Nyt tiukat ajat ovat vähentäneet valmiiden tuotteiden ostoa.
lehti 