Hallituksen esittämät lyhyen aikavälin päästötavoitteet eivät tue pitkän aikavälin tavoitteita.
Näin arvioi Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, kun eduskunta keskiviikkona keskusteli hallituksen antamasta, Kööpenhaminan ilmastokokousta käsitellystä tiedonannosta.
Hän totesi hallituksen esittävän monia merkittäviä pitkän aikavälin päästövähennystavoitteita ja hyviä pyrkimyksiä kohti ilmaston lämpenemisen ehkäisemistä.
Mutta:
– Kun vuoteen 2050 mennessä esitetään 80–90 prosentin päästövähennyksiä, on tämän toteuttamiseksi lähdettävä nyt eikä 15–20 vuoden päästä.
Hänestä on myös sääli, että hallitus vesittää kokouksen toteamalla jo nyt olevan selvää, ettei Kööpenhaminasta saada oikeudellisesti sitovaa lopputulosta.
– Laillisesti sitova sopimus tarvitaan, hän sanoi ja korosti, että enää ei ole aikaa odotella.
Enintään 30 prosenttia?
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) arvioi, että on realismia tavoitella poliittista sopimusta oikeudellisen sopimuksen sijaan. Hän tuntui pitävän sitä riittävänä päämääränä, vaikka maalaili kauhukuvia maailmasta, jossa ilmasto-ongelma on huonolla hoidolla.
– Ilmastonmuutos vahingoittaa ekosysteemiä, uhkaa ruokaturvaa ja kestävää kehitystä, lopulta myös turvallisuutta, Vanhanen luetteli.
Uhkakuvista huolimatta hän totesi vaativan tarkkaa poliittista harkintaa Euroopan unionilta sitoutua 30 prosentin päästövähennystavoitteeseen.
– Siirtyminen lisää kotitalouksien ja yritysten kustannuksia EU:ssa korkeampina päästöoikeuksina ja energian hintoina, hän painotti.
Vähintään 40 prosenttia
Arhinmäki piti välttämättömänä pyrkimystä vähintään 40 prosentin päästövähennyksiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä teollisuusmaissa.
Hän ihmettelikin erityisesti vihreiden matematiikkaa, kun nämä hyväksyvät tiedonannossa esiintyvän hallituksen 20 prosentin tavoitteen, vaikka ovat vuosi sitten lakialoitteella vaatineet tavoitteeksi 40:tä prosenttia.
– Ainakin minun matematiikassani 20 on eri kuin 40.
Arhinmäki vaatikin, että hallitus ottaa tavoitteekseen Kööpenhaminan ilmastokokouksessa oikeudellisesti sitovan sopimuksen syntymisen, missä sovitaan kehittyneiden maiden 30–40 prosentin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteesta vuoden 1990 tasosta vuoden 2020 mennessä.
Arhinmäki arvosteli hallitusta myös siitä, että se sivuuttaa köyhyyden ilmastopohdinnoissaan.
– Ilmastonmuutoksen pysäyttämisen maksajiksi eivät saa joutua kaikkein köyhimmät niin maailmalla kuin Suomessakin, hän sanoi.
Hallituksen tiedonannossa lasketaan kulujen olevan sadasta kahteensataan euroon asukasta kohti vuodessa.
– Tämä ei saa muodostua kestämättömäksi kulueräksi pienituloisimmille kansalaisryhmille. Tiedonannossa ei millään tavalla tuoda ilmi, miten ilmastonmuutoksen kulut jaetaan oikeudenmukaisesti Suomessa.
Pakollinen päästömaksu lentoihin
Arhinmäki esitti pakolliseksi lentoliikenteen päästömaksua. Hän laski, että Tukholman lennolla ilmastokuormitus maksaisi neljä euroa, Lontoon lennolla 17 euroa.
Hän myös paheksui valtionyhtiö Neste Oilin osuutta sademetsien tuhoajana, kun se tuottaa biodieseliä palmuöljystä.
– Sademetsien kaatamisen arvioidaan vastaavan noin viidesosaa maapallon kasvihuonekaasupäästöistä, hän muistutti.
Hän arvioi hallituksen ilmastopolitiikan kotimaassa nojaavan paljolti ydinvoiman lisärakentamiseen, vaikka sen oman ministeriön laskelmat osoittavat, ettei sähkönkulutuksen lisääntyminen edellytä ydinvoiman lisärakentamista.
– Vasemmistoliitto ei hyväksy ydinvoiman lisärakentamista vaan haluaa panostaa uusiutuvaan kotimaiseen energiantuotantoon. Ydinvoiman lisärakentaminen vie käytännössä mahdollisuudet todelliselta kestävältä kotimaiselta ilmasto- ja energiapolitiikalta. (KU)
lehti 