Palkansaajat voittivat kiistassa työaikadirektiivistä

Kiista työaikadirektiivistä päättyi palkansaajien kannalta myönteiseen tulokseen EU-parlamentissa Strasbourgissa keskiviikkona.

Parlamentti päätti muun muassa poistaa ns. opt out –järjestelmän, joka mahdollistaisi enimmäisviikkotyöajaksi jopa 65 tuntia. Jäsenmaat saivat kolmen vuoden siirtymäajan opt outin poistamiseksi.

Unionin työministerien, myös Tarja Cronbergin, mielestä opt outin olisi pitänyt pysyä voimassa. Nyt viikoittaisen työajan katoksi määriteltiin 48 tuntia.

Direktiivin uudistuksen mukaan myös ylemmät toimihenkilöt pääsevät jatkossa nauttimaan työaikasuojelusta. EU-ministerineuvosto ei olisi siirtänyt heitä direktiivin piiriin.

Parlamentti päätti myös, että työntekijän päivystysaikakin on työaikaa. Ministerineuvosto oli ollut asiasta toista mieltä.

Sekä Suomen että Euroopan ay-liike ovat vastustaneet kiivaasti työaikasäännösten heikennyksiä.

Ministerit ja parlamentti
riitelevät vielä

Koska parlamentin ja ministerineuvoston sukset menivät ristiin, vuodenvaihteen jälkeen alkaa niiden välinen kädenvääntö työaikadirektiivin lopullisesta sisällöstä ns. sovittelussa. Jos sopua ei löydy, koko esitys raukeaa.

– Tulossa on todennäköisesti kunnon yhteenotto, kun vastakkain ovat eu-parlamentaarikkojen ja ministereiden kovasti toisistaan poikkeavat näkemykset, Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen arveli.

Penttinen oli tyytyväinen parlamentin päätökseen.

– Äänestyksessä oli satojen äänten ero kannattajien ja vastustajien välillä.

STTK:n lakimies Juri Aaltonen kuvasi parlamentin päätöstä torjuntavoitoksi.

Hän muistutti, että työaikadirektiivin uudistaminen näyttää suuntaa eurooppalaisten työaikojen kehittymiselle kymmeniksi vuosiksi.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että työaikadirektiivin tulevilla muutoksilla ei ole suoranaista vaikutusta suomalaiseen järjestelmään. Asiat perustuvat jatkossakin työehtosopimusmääräyksiin sekä työaika- ja työsopimuslakiin.

Suomen on kuitenkin selvitettävä, edellyttäkö direktiivi työaikalain muuttamista vai ei.

Työaikadirektiivi on EU:n työelämän perusdirektiivejä. Siinä määritellään muun muassa enimmäistyöajat ja minimilepoajat työaikasuojelun varmistamiseksi.

Kansallisilla työaikalaeilla pitää toteuttaa direktiivin tuottama vähimmäissuoja. Suoja saa olla jäsenmaissa parempi, mutta ei huonompi.