Bolivian ensimmäinen alkuperäisväestöä edustava presidentti Evo Morales sai sunnuntain vaaleissa vakuuttavasti jatkokauden. Yhä epävirallisten tulosten mukaan Moralesin osuus äänistä oli vähintään 62 prosenttia.
Kun Morales valittiin ensimmäiselle kaudelleen joulukuussa 2005, hänen ääniosuutensa oli 53,7 prosenttia.
Moralesin asemaa vahvistaa se, että myös hänen puolueensa Liike sosialismin puolesta (MAS) lisäsi kannatustaan. MAS sai alustavien tulosten mukaan kahden kolmasosan määräenemmistön senaattiin ja selvän, joskin kahden kolmasosan rajan alle jäävän enemmistön alahuoneeseen.
Bolivia on Latinalaisen Amerikan köyhimpiä ja tulonjaoltaan epätasaisimpia maita. Morales käynnisti ensimmäisellä kaudellaan sosiaalisia uudistusohjelmia, joista tärkeimmät ovat tuet koululaisille ja eläkeläisille sekä äitiysraha. Myös slummien kohentamiseksi on aloitettu työt.
Morales itse kuuluu aymara-intiaaneihin. Hänen valintansa on nostanut Boliviassa enemmistönä olevan alkuperäisväestön itsetuntoa. Aymaran ja ketsuan kielten asemaa ryhdyttiin parantamaan Moralesin ensimmäisellä kaudella.
Odotukset entistä suurempia
Morales on käynnistänyt myös talouselämän tärkeiden sektorien – maakaasun, öljyn ja kaivosalan – kansallistamisen. Tämä ei ole kuitenkaan tarkoittanut yleensä suoranaisia pakkolunastuksia vaan voittojen tiukempaa verottamista.
Sunnuntain vaaleja pidettiin kansanäänestyksenä Moralesin uudistuspolitiikasta ja tulosten selvittyä hänen kannattajansa varmasti odottavat entistä enemmän. Köyhyysrajan alapuolella on yhä 60 prosenttia Bolivian väestöstä ja heistä lähes puolet luokitellaan äärimmäisen köyhiksi.
Köyhän väestön suurimmat odotukset kohdistuvat maareformiin, jonka toteuttamiseen hallituksen voimat eivät riittäneet Moralesin ensimmäisellä kaudella. Boliviassa 91 prosenttia viljelymaasta on viiden prosentin eliitin hallussa.
Bolivia on alueellisesti hyvin jakautunut maa. Intiaaniväestö asuu karulla ylätasangolla ja vuorilla, kun taas espanjalaisperäisen väestön enemmistö asuu hedelmällisillä alavilla mailla.
Alueellinen kahtiajako jyrkkä
Myös Bolivian taloudelle tärkeistä maakaasuvaroista suurin osa on muutenkin vauraissa maakunnissa. Eliitin piirissä onkin vuosia ollut pyrkimystä saavuttaa varakkaille alueille vähintään autonomia tai jopa hajottaa Bolivia kahtia.
Moralesin valinta kiihdytti näitä pyrkimyksiä. Kiista kärjistyi talvella 2007–08, kun kapinamaakunnat Santa Cruzin johdolla ryhtyivät järjestämään alueellisia kansanäänestyksiä autonomiasta.
Elokuussa 2008 järjestettiin valtakunnallinen kansanäänestys siitä, erotetaanko Morales ja varapresidentti Álvaro Garcia Linera tehtävistään. He saivat kuitenkin luottamuksen 67 prosentilta äänestäjistä.
Tämän vuoden tammikuussa järjestettiin kansanäänestys uudesta perustuslaista, joka mm. mahdollistaa ehdokkaan valinnan toiselle presidenttikaudelle. Moralesin ajama perustuslain uudistus sai 61,4 prosentin kannatuksen.
Kitkerä vaalikamppailu
Sunnuntain vaaleissa toiseksi tuli Cochabamban kuvernööri Manfred Reyes Villa, joka sai alustavien tulosten mukaan 23 prosenttia äänistä. Kolmanneksi jäi sementtikeisari Samuel Doria Medina kahdeksan prosentin kannatuslukemilla.
Vaalikamppailu käytiin kitkerässä hengessä. Vastakkainasettelun luonnetta kuvaa se, että Reyes Villa valitsi varapresidenttiehdokkaakseen Leopoldo Fernándezin, joka istuu tutkintavankeudessa syytettynä 13:n Moralesin tukijoihin kuuluneen maatyöläisen ja opiskelijan murhan määräämisestä.
lehti 