Sosiaali ja terveysministeri Liisa Hyssälän (kesk.) mukaan viimeistään talouskriisi herätti asiantuntijat pohtimaan, ymmärretäänkö työpaikoilla, että työhyvinvointiin on panostettava juuri nyt.
– Työhyvinvointia pitää kehittää niin, että ihmiset pysyvät töissä, Hyssälä totesi ministeriönsä ja Työterveyslaitoksen Työhyvinvoinnilla tulevaisuuteen -seminaarissa Helsingissä keskiviikkona.
– Jos työuria halutaan pidentää, tarvitaan hyvinvoinnin ja työelämän laadun parantamista.
Huonoille työpaikoille varoitustarra
Työterveyslaitoksen professori Matti Ylikoski nauratti seminaariyleisöä vertaamalla tupakointia ja viinanjuontia työhyvinvointiin.
– Tupakka-askissa jo lukee, että se vaarantaa terveyttä ja viinapulloonkin sitä yritettiin. Myös joidenkin työpaikkojen ovella pitäisi lukea, että tämä työpaikka vaarantaa terveyden.
Hyvien työpaikkojen ovella voisi Ylikosken mielestä lukea, että ne edistävät terveyttä.
Hänen mielestään työn pitäisi aina olla mielekästä, terveyttä ja työuraa edistävää.
– Murrokset työelämässä koettelevat työhyvinvointia. Terveyshaittoja on sekä irtisanotuilla ja lomautetuilla että selviytyjillä.
Ylikosken mukaan jatkossa työpaikoilla tarvitaan stressin ja epävarmuuden hallintaa sekä koulutusta työttömille.
– Jäljelle jäävien stressi lisääntyy, jos työmäärä lisääntyy ja irtisanomisuhka on edelleen olemassa. Myös työttömien terveydestä ja työkyvystä on pidettävä huolta.
Menetykset ovat kymmenkertaiset
Työhyvinvointipanostusten kannattavuutta pohtineen tutkimusprofessori Guy Ahosen mukaan hyvinvointi on tuottavuustekijä.
Ahonen puhui strategisesta hyvinvoinnista. Se tarkoittaa, että työntekijän hyvinvointi otetaan huomioon jo yrityksen taloudellisia tavoitteita pohdittaessa.
Parhaiten strateginen hyvinvointi on Ahosen mukaan hallinnassa suurissa yrityksissä ja valtion työpakoilla.
– Yritykset panostavat strategiseen hyvinvointiin vuodessa keskimäärin 789 euroa työntekijää kohti. Yhteensä siihen satsataan kaksi miljardia vuodessa
Toisella puolella vaakakupissa ovat ennenaikainen eläköityminen, sairaudet ja työtapaturmat.
– Ne vievät 25 miljardia euroa vuodessa, Ahonen arvioi.
uutiskirje 
