41 miljoonan euron lisäys runsaan 50 miljardin budjettiin on pikkuraha.
41 miljoonaa on summa, jonka eduskunta lisäsi hallituksen talousarvioesitykseen valiokuntakäsittelyssä. Vasemmistoliiton kansanedustaja Mikko Kuoppa toteaa eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sopimista lisäyksistä, että esimerkiksi rauhanjärjestöille tulevat sadat tuhannet ovat niille merkittävä ja hyvä asia.
– Mutta ei niillä ole mitään merkitystä budjetin kokonaislinjan kannalta.
Kuoppa on pettynyt. Lisää rahaa tarvittaisiin työttömyyden hoitoon ja kuntiin.
Yhdestä asiasta hän kuitenkin kiittää. Nyt tulee rahaa 12 000 vuokra-asunnon rakentamiseen.
– Se ei tosin vielä riitä takaamaan asuntokannan tervettä uusiutumista. Asuntoja tarvittaisiin 30 000 ja kovan rahan rakentaminen on tyystin jumissa, hän jatkaa.
Sinänsä hyvä…
Hallituspuolueiden mielestä valtiovarainvaliokunnan mietintö, jolla joululahjarahoja lisäillään budjettiin, on hyvä.
– Valiokunnan vuoden keskeisin urakka on paketissa, innostui valiokunnan puheenjohtaja Hannes Manninen (kesk.) valiokunnan tiedotustilaisuudessa eduskunnassa keskiviikkona.
– Tämä on hyvä, vihreiden Kirsi Ojansuu sanoi.
– Siltoja tulevaisuuteen, kokoomuksen Olli Nepponen maalaili.
Hallituspuolelta tuli kuitenkin pientä arvostelua. RKP:n Ulla-Maj Wideroosia ärsytti se, että hallitus jättää eduskunnan huolehdittavaksi vuodesta toiseen joitakin määrärahoja, kuten nuorison mielenterveysrahoja ja saariston yhteysalusrahoja, joita tarvitaan joka vuosi ja joiden pitäisi olla jo hallituksen esityksessä.
…mutta riittämätön
Oppositiopuolueet pitivät mietinnön määrärahalisäyksiä sinänsä hyvinä, mutta riittämättöminä. SDP:n Kari Rajamäki kaipasi painotusta talouskriisin ja työttömyyden lieventämiseen ja totesi veroelvytyksen mitätöityneen, kun kuntien annetaan samaan aikaan kurjistua.
Rajamäki arvioi valtion tuottavuusohjelman murentavan jo tullin ja rajavartiolaitoksen toimintakykyä ja esitti vakavan vetoomuksen ohjelman keskeyttämiseksi.
Kokoomuksen Nepponen totesikin lakonisesti, että oppositiolla on aina käytettävissä enemmän rahaa kuin hallituspuolueilla, kun budjettia tehdään.
– Eivät ne ole mitään virtuaalirahoja. Meillä on esitykset, mistä ne otettaisiin, Rajamäki puuskahti.
Kristillisdemokraattien Bjarne Kallis arvosteli tehottomuutta, kun työllistämisinvestointeihin on luvassa 1,7 miljardia euroa, jolla lasketaan saatavan aikaan 10 000 työpaikkaa.
– 170 000 euroa per työpaikka. Minusta rahat olisi voinut käyttää tehokkaammin.
Edustajat valitsemaan
Nyt budjetti etenee eduskunnan täysistuntoon ja siitä keskustellaan ja äänestetään ennen joulua. Vasemmistoliitto korostaa panevansa kansanedustajat valinnan eteen, kun se äänestyttää budjettiesityksistään.
Vasemmistoliiton vastalauseessa esitetään pääomatuloja progressiivisen verotuksen piiriin sekä suurten varallisuuksien ja pörssin kaupankäynnin verottamista. Myös kunnille vaaditaan lisärahaa.
Äänestykseen menee 70 ensi vuoden budjettikohtaa eri hallinnonaloilla.
Ne koskevat muun muassa matalapalkkatuesta luopumista ja lisärahaa perusväylienpitoon ja tutkimukseen sekä työttömyysturvan peruspäivärahan, työmarkkinatuen, kansaneläkkeen korotuksiin.
Ryhmä vaatii hallitukselta aikataulua ilmastonmuutoksen torjumisessa ja kehitysyhteistyötavoitteen saavuttamisessa. Vaatimuksiin kuuluu myös ryhmän kesäkokouksessaan elokuussa esittelemä ajatus valtion omistaman pankin perustamisesta.
Aiheesta muualla verkossa:
Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti
Valtiovarainvaliokunnan mietintö ja sen sisältämät vastalauseet
uutiskirje 
