Uupumus ei yksinään ole sairaus, josta maksettaisiin sairauspäivärahaa.
Kelan asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi muistuttaa, että uupumuksen täytyy liittyä sairauteen. Esimerkiksi masennus tai akuutti stressireaktio oikeuttavat sairauspäivärahaan. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 päivältä.
Asiantuntijalääkärin mukaan diagnoosi ei suinkaan aina vaadi lääkitystä, mutta pitkittyessään työuupumus voi johtaa sairastumiseen tai olemassa olevien sairauksien pahenemiseen ja työkyvyttömyteen. Lääkäri arvioi lääkityksen, työkyvyn ja sairausloman tarpeen.
Pitkän sairausloman jälkeen paluu työhön voi olla vaikeaa.
– Usean kuukauden poissaolossa on tutkitusti haittapuolia. Ne loitontavat työyhteisöstä, eristävät sosiaalisesta kanssakäymisestä ja lisäävät mahdollisesti syyllisyyttä työn tekemättä jättämisestä. Ennen pitkää ansiotkin laskevat, johtaja, lääkäri Jorma Mäkitalo Työterveyslaitokselta kertoo.
Vainiemi toteaa lisäksi, että viime kädessä työkyvyttömyyden käsite ei ole lääketieteellinen, vaan juridinen. Laki määrittelee työkyvyttömyyden.
Uupumus on väliaikaisena tilana luonnollinen osa elämää.
Osittainenkin työhönpaluu tärkeää
Useissa tapauksissa osittainen työhönpaluu mahdollisimman pian sairausloman jälkeen on Mäkitalon mukaan suositeltavaa. Osasairausvapaa tukee työhön palaamista ja kokopäiväiseen työhön siirtymistä. Kela maksaa osasairausvapaan ajalta osasairauspäivärahaa, jonka käyttö on Vainiemen mukaan yleistynyt viime vuosina.
Tutkimusten mukaan osasairausvapaassa on paljon hyviä puolia.
– Sairauslomalta kokoaikaiseen työhön palanneeseen verrattuna osasairausvapaalla oleva kokee itsensä terveemmäksi ja tyytyväisemmäksi sekä toipuu nopeammin, Mäkitalo toteaa.
Osasairausvapaa saattaa vaatia työn muokkausta tai työn uudelleen järjestämistä. Työntekijä voi tehdä osa-aikaista päivää tai siirtyä väliaikaisesti erilaiseen työhön.
– Jokaista työhönpaluuta on kuitenkin tarkasteltava tapauskohtaisesti, Mäkitalo tähdentää.
Lääkitys ei aina tarpeen
Uupumus on väliaikaisena tilana luonnollinen osa elämää. Uupumustakin voidaan lääkitä, mutta lievissä tapauksissa mielialalääkitys voi olla turhaa tai jopa haitallista.
Mäkitalo muistuttaa, että lääkeyhtiöt ovat voimakkaita vaikuttajia, jotka etsivät tuotteilleen uusia asiakasryhmiä. Hän toteaa, ettei lääkkeitä ole kuitenkaan syytä karsastaa, jos ne auttavat asiakkaan olotilaa. Esimerkiksi syvässä masennuksessa lääkitys on avuksi.
lehti 