Hallituksen esitys poistaa asiakassuunnitelma sote-uudistuksessa uhkaa kansalaisten yhdenvertaisten palvelujen saantia. Hallitus teki asiakassuunnitelmasta ”työkalun”, joka ei sido antamaan tiettyjä palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaalle.
Järjestelmätasolla asiakassuunnitelman sitovuuden poistaminen uhkaa integraation toteutumista. Tämä on ollut kustannusten kasvun leikkaamisen ohella yksi kärkitavoitteista. Sote-uudistuksen toteutuessa maakunnat, yksityiset sote-yritykset ja järjestöt tuottavat palveluja sote-keskuksissa, joiden palveluvalikko sekä supistuu että laajenee.
Hallitus alitti kaikki rimat vastatessaan perustuslakivaliokunnan kritiikkiin poistamalla asiakassuunnitelman sitovuuden. Valiokunta edellytti, että asiakassuunnitelmaa koskevaa sääntelyä on selkeytettävä. Laista tulisi ilmetä suunnitelman oikeusvaikutukset ja niihin liittyvä mahdollisuus valittaa suunnitelmasta.
Uhkana onkin nyt, että soten asiakassuunnitelma työkaluna lupaa paljon, mutta takaa vähän palveluja.
Sitovuuden poistaminen kokonaan kavensi selkeästi potilaiden ja sosiaalipalvelujen asiakkaiden oikeuksia.
Valinnanvapausmalli pilkkoo palvelut
Sote-keskukset tulevat valinnanvapauden piiriin, jos eduskunta näin päättää. Pääosin maakunnat tuottavat erikoissairaanhoidon palvelut. Valinnanvapautta lisätään palveluseteleillä ja henkilökohtaisella budjetilla.
Sosten erityisasiantuntija Ulla Kiuru kiteyttää ongelman blogissaan:
– Keskeinen ongelma on se, että valinnanvapausmalli itsessään pilkkoo palvelut lukuisille eri tuottajille. Varsinkin paljon palveluita tarvitsevien kohdalla tämä voi merkitä pallottelua luukulta toiselle.
Noin 20 prosenttia käyttää noin 80 prosenttia terveydenhuollon menoista. Prosentit vaihtelevat laskutavasta johtuen, mutta tosiasia on, että varsin rajallisen joukon hoitamisesta aiheutuvat suurimmat kustannukset.
Sitova asiakassuunnitelma hoidon takeeksi
Hoidon ja hoivan saannin kannalta olisi olennaista, että asiakassuunnitelma olisi sitova. Aivan kuten Kiuru kirjoittaa:
– Valinnanvapauslakiesitykseen sisältyvän asiakassuunnitelman ideana on juuri ollut, että nyt eri lakien perusteella laadittavien erillisten suunnitelmien sijasta asiakkaalle laadittaisiin yksi suunnitelma. Siihen sisältyisi kootusti asiakkaan palvelutarpeet sekä se, miten palvelut toteutetaan asiakkaan tarpeita vastaavasti.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi maanantaina hallituksen tiedotustilaisuudessa, että hallitus tekee 100 lakiin muutoksia. Näistä tärkeimpiä ovat sosiaalihuollon potilaslaki ja terveydenhuollon potilaslaki.
Asiakas tipahtaa helposti näiden lakien viidakkoon, ellei joku taho ota vastuuta hoidosta. Mitä heikompi ja huonommassa kunnossa ihminen on, sitä vähemmän hänellä on voimavaroja suunnistaa palvelusta toiseen.
Hallitus vieritti tässäkin asiassa vastuun maakunnille
Ilman sitovaa asiakassuunnitelmaa palvelut voivat vaihdella maakunnasta toiseen. Maakunnissa päätetäänkin, miten palveluketjut toimivat. Kuntatasolla tämä on ollut suuri ongelma: perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja erikoissairaanhoito ovat siiloutuneet.
Hallituksen sote-esitys ei poista näitä siiloja. Ongelmia ovat tuottamassa isommat hartiat, kun päinvastoin siiloutumista piti purkaa ja lisätä integraatiota. Integraation lisääminen taas sujuvoittaisi palvelujen saantia.
Uhkana onkin nyt, että asiakassuunnitelma työkaluna lupaa paljon, mutta takaa vähän palveluja. Asiakassuunnitelman yksi tavoitehan oli, että maakunnat ohjaavat palvelujen saantia. Ilman sitovuutta asiakassuunnitelma uhkaa jäädä suunnitelmaksi.
uutiskirje 
