Mikäli soteuudistus toteutuu nykyehdotuksen mukaisesti, vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta maakunnille. Suunnitelmissa on mainittu, että valtio rahoittaisi ja ohjaisi maakuntien taloutta. Yhtiömuotoisten sote-keskusten rahoituksesta ei kuitenkaan ole vielä sovittu.
– Jos rahoitusta ei ole, niin kaatuvatko sote-keskukset alkuunsa? Perustuslain mukaan julkisen puolen on turvattava sote-palvelut kansalaisille. Julkinen kantaa tässä siis kaiken riskin, koska sen on tultava hätiin, jos yhtiömuotoinen sote-keskus ei pystykään taloudellisista syistä hoitamaan velvoitteitaan, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine huomauttaa.
Maakunnilla on ratkaisuvalta palveluidensa tuottamiseen. Maakunnat voivat tuottaa omassa liikelaitoksessaan sosiaali- ja terveyskeskuspalveluja ja suunhoidon yksikön toimintaa. Maakunnan päätösvallassa on, yhtiöittääkö se osan palvelutuotannostaan ja esimerkiksi perustaa julkisen sote-keskuksen lisäksi myös yhtiömuotoisen sote-keskuksen.
Maakunnille verotusoikeus
– Maakuntamalli ei luo leveämpiä harteita suhteessa nykyisiin kuntiin, jos rahoitusta ei lisätä tarpeeksi. Maan hallitus on tähän mennessä esittänyt ehdotuksia ainoastaan tilanteisiin, joissa maakunta on jo rahoitusongelmissa. Hallitukselta vaikuttaa unohtuneen, että rahoituksen pitää olla riittävä jo maakuntien toiminnan alusta alkaen. Vielä ehtisi ottamaan oppia Ruotsista, jossa maakunnilla on verotusoikeus, Päivi Niemi-Laine toteaa.
– Nyt riskinä on, että rahoitukseen liittyvä epävarmuus johtaa myös määräaikaisten työsuhteiden määrän kasvuun ja asukkaiden sote-palveluiden epäselvyyteen sekä asiakasmaksujen korotuksiin, hän huolehtii.
uutiskirje 
