Kööpenhaminan ilmastokokouksen tulokset jäävät aivan viimeisten tuntien ja valtionpäämiesten neuvottelujen varaan, arvioi Suomen delegaatiossa ilmastokokoukseen osallistuva STTK:n talouspoliittinen asiantuntija Ralf Sund.
Vaikka valmistavaa työtä on virkamiesryhmissä tehty runsaasti, kaikki asiat ovat vielä levällään.
–Tämä näyttää hieman suomalaisilta työmarkkinaneuvotteluilta, vain isommissa puitteissa. Kaikki asiat ovat auki niin kauan kuin viimeinenkin asia on auki.
Asioiden jumittamisesta on Sundin mukaan esitetty kahdenlaista teoriaa. Ensimmäisen mukaan osa osallistujamaista ei haluakaan sopimuksen syntyvän. Näihin kuuluisivat Sundin mukaan kehitysmaaryhmää johtava Kiina ja ehkä myös Yhdysvallat, jonka ääni kuuluu Kioton sopimuksen ulkopuolisten teollisuusmaiden ryhmässä.
Sund itse uskoo mieluummin toiseen selitykseen, jonka mukaan kyse on normaalista neuvottelutaktiikasta. Asioita pidetään auki erilaisilla verukkeilla, jotta omat näkemykset saavat lisää painoa ja muita saadaan liikkumaan asemistaan esittämään uusia tarjouksia.
Asioiden viivyttämisessä on vedottu teknisiin kysymyksiin.
– Täällä on puhuttu enemmän kokouksen teknisistä asioista kuin itse asiasta.
Kiinan sana painaa
Kiina on saanut johtoaseman kehitysmaiden suuressa G77-ryhmässä. Maaryhmän maissa asuu noin 70 prosenttia maapallon asukkaista. Kiinan on uutisoitu haluavan, ettei Kööpenhaminassa synny minkäänlaista sopimusta, ainoastaan löyhä poliittinen julistus.
Sundin mukaan Kiinan todelliset tavoitteet eivät ole vielä selvillä. Suuressa kokoussalissa Kiinan virallinen valtuuskunta ei ole tällaista esittänyt. Sund arvelee oletettujen tavoitteiden vuotamisen taustalla saattavan olla neuvottelutaktiikkaa.
Valitettavana Sund pitää myös Yhdysvaltojen edesottamuksia. Suurvalta ei ole liikkunut piiruakaan alkuperäisestä neuvottelutarjouksestaan, jota Sund luonnehtii ”onnettomaksi”.
– Obama kuitenkin näyttää uskovan poliittisen sopimukseen. Hänellä täytyy olla takataskussaan jotakin, Sund aprikoi.
Vaikka tilanne näyttää lukkiutuneelta, moni asia on edennyt virkamiestyöryhmissä. Esimerkiksi ilmastotoimien kolmen vuoden käynnistysraha näyttäisi olevan kasassa. Myös sademetsien tuhon pysäyttämiseen näyttää Sundin mukaan löytyvän selkeä sapluuna.
Perjantai klo 15
Suomen kannalta siedettävä tulos näyttäisi syntyvän tärkeässä ”hiilinieluasiassa”.
– Näyttää siltä, ettei Suomea palkita hyvästä metsienhoidosta, mutta ei myöskään rangaista.
Kokousaikataulussa on jo merkintä, että sopimus allekirjoitetaan perjantaina kello 15 sikäläistä aikaa. Siihen Sund ei kuitenkaan usko. Hän arvioi, että kellon viisarit ovat ehtineet lauantain puolelle ennen kuin sopimus syntyy. Jos se yleensä syntyy.
Sund arvelee, että Kööpenhaminassa syntyy löyhempi sopimus tai julistus kuin olisi toivottavaa. Paljon jää hänen mukaansa jatkotyön ja seuraavan, vuoden päästä Meksikossa pidettävän, ilmastokokouksen varaan.
uutiskirje 