Sosiaaliturvan uudistamiseen jäi SAK:n ja STTK:n mielestä paljon tehtävää. Vaikeutunut taloustilanne on johtanut omalta osaltaan siihen, että Sata-komitean sinänsä kannatettavien esitysten toimeenpano jää keskusjärjestöjen mielestä suurelta osin auki.
Perjantaina loppumietintönsä valmiiksi saanut Sata-komitea ei pystynyt loppurutistuksessaankaan löytämään täydellistä yksimielisyyttä. Se jopa äänesti toimeentulotuen perusosan siirtämisestä Kelalle. Komitean enemmistö oli äänin 10–8 siirtämisen kannalla, mutta toisistaan poikkeavien kantojen vuoksi esitys siirrosta jätettiin seuraavissa hallitusneuvotteluissa kiisteltäväksi.
Kaiken kaikkiaan komitean loppumietinnössä on yli 50 ehdotusta sen toimeksiannon mukaisista toimista sosiaaliturvan riittävyyden, kannustavuuden, selkeyttämisen ja kestävyyden parantamiseksi.
Komiteassa jo aiemmin käsitellyistä ja toteutettavaksi päätetyistä toimenpide-ehdotuksista suurin osa on jo toteutumassa.
Tarveharkinta pois
työmarkkinatuesta
Perusturvan parantamiseksi komitea esittää aktivointilisän korottamista kuuteen euroon päivässä eli noin 120 euroon kuukaudessa, vähimmäispäivärahan omavastuukauden lyhentämistä ja julkisesti tuetun, lähinnä heikompituloisille tarkoitetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön edistämistä.
Komitea luopuisi työmarkkinatuen tarveharkinnasta niin, että puolison ja samassa taloudessa asuvien vanhempien tulot eivät vaikuttaisi myönnettävään työmarkkinatukeen. Kun tarveharkinta poistetaan työmarkkinatuesta otettaisiin työttömyysturvassa käyttöön yksi työttömyydenaikainen perusturvaetuus, joka toteutettaisiin yhdistämällä peruspäiväraha ja työmarkkinatuki.
Toimeentuloturvan kannustavuutta lisättäisiin työttömyysturvan sovittelua yksinkertaistamalla ja uudella työllistämissetelikokeilulla.
Komitean toimeentuloturvaa ja työllistymismahdollisuuksia lisäävät esitykset koskevat erityisesti työttömyys- ja koulutusturvaa, kuntoutusta ja työterveyshuoltoa sekä aktiivisia toimia työllisyyden edistämiseksi.
Komitea parantaisi vaikeasti työllistyvien ja osatyökykyisten työllistymisedellytyksiä sairauspäivärahan enimmäisajan joustolla ja puuttuisi mahdollisuuksiin palata eläkkeeltä työelämään.
Pakollinen tarkistus
joka neljäs vuosi
Lisäksi komitea esittää, että perusturvaetuuksien tason riittävyys on selvitettävä neljän vuoden välein ja arvioitava, onko tarvetta tehdä perusturvaan hintakorjausten lisäksi myös reaalitasoa koskevia muutoksia.
Jo aikaisemmin tiedossa ollut asumistuen yksinkertaistaminen kuuluu komitean esityksiin. Toimilla tähdätään erityisesti lapsiperheiden asumistuen paranemiseen. Perusomavastuu määräytyisi suoraan ruokakunnan rakenteen ja tulojen mukaan.
Sata-komitean esityksistä kustannuksiltaan suurin on jo eduskuntaan edennyt takuueläke. Se tulee nostamaan täyttä kansaneläkettä saavan yksinäisen henkilön eläkettä noin 100 euroa kuukaudessa.
Sata-komitea ehdottaa myös sosiaaliturvan parantamiseksi muun muassa omaishoidon tuen siirtämistä Kelalle ja hahmotteli yhtenäistä terveydenhuollon maksukattoa
SAK, STTK ja Akava
eivät tyytyväisiä
SAK:n mukaan jatkossa on kehitettävä varsinkin pätkätyöntekijöiden työttömyysturvaa. Sen tulisi tapahtua parantamalla soviteltua päivärahaa, lyhentämällä työssäoloehtoa sekä poistamalla lomakorvausten jaksotus.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly korostaa valtion vastuuta perusturvan kehittämisessä.
SAK nostaa sosiaaliturvan kehittämisessä STTK:n kanssa kärkeen työttömyysturvan ohella asumistuen parantamisen.
– Työttömyysturvan parantamisessa kaikkia työttömiä on kohdeltava yhdenvertaisesti, sanoo SAK:ta Sata-komiteassa edustanut sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari.
STTK:n edunvalvontajohtaja Markku Salomaa muistuttaa, että työttömyyden pahetessa ovat sosiaalitupon yhteydessä sovitut keinot työttömyysturvan parantamiseksi yhä tärkeämpiä.
Akavan mielestä Sata-komitea epäonnistui tavoitteissaan työnteon kannustavuuden lisäämisessä. Järjestön lakimiehen Jarmo Pätärin mielestä syrjäytyneiden nuorten asema ei ollut komiteassa tarpeeksi esillä.
Miljardi ei riitä
Sata-komitean ehdotukset sosiaaliturvan uudistamiseksi voidaan toteuttaa vain julkisen talouden raamien rajoissa ja toimenpiteet ovat puheenjohtaja Markku Lehdon mukaan toteuttamiskelpoisia lähimmän viiden kuuden vuoden aikana.
Toimenpiteiden kustannusvaikutuksiksi on laskettu noin 640 miljoonaa euroa. Uusien toimenpiteiden välittömät kustannukset ovat arviolta 105 miljoonaa euroa. Nettokustannukset jäävät todennäköisesti pienemmiksi, kun toimeentulotuen ja muun sosiaaliturvan tarve pienenee, verotulot kasvavat ja työllisyys paranee.
Jo aiemmin toteutettavaksi päätettyjen toimenpide-ehdotuksien kustannusvaikutukset ovat noin 535 miljoonaa euroa. Kustannusvaikutuksiltaan merkittävimmät toimenpiteet ovat perusvähennyksen korotus (195 miljoonaa), takuueläke (111 miljoonaa).
uutiskirje 
