Viime aikoina rikollisten harjoittama vierastyöläisten välittäminen on kasvanut valvonnasta huolimatta. Aivan viime kuukausilta löytyy esimerkkitapauksia.
Opolen lähellä paljastui äskettäin työleiri, jolla 58 ukrainalaista ja thaimaalaista työskenteli toistakymmentä tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.
Työntekijät asuivat surkeissa oloissa. Makuupaikkana oli yhdistetty toimisto ja viljavarasto. Yrityksen johtaja takavarikoi työntekijöiden passit ja maksoi heille vain pienen ennakkomaksun. Enempää he eivät saaneet.
Vierastyöntekijöitä riistävä leiri paljastettiin myös Szczecinissä Siellä ulkomaalaiset työntekijät ansaitsivat 100 zlotya (25 euroa) kuukaudessa.
Lähellä Lublinia sijaitsevalla leirillä asui ja työskenteli epäinhimillisissä oloissa ryhmä filippiiniläisiä naisia. Päivittäisestä yhtämittaisesta työstä he saivat kuukaudessa 450–700 zlotya, noin 110–170 euroa.
Viranomaisilla ei
valmiuksia valvoa
Puolan työntarkastusviranomaiset tunnustavat, että ulkomaalaisten työntekijöiden julma riisto maassa on kasvanut, vaikka tämän kaksi vuotta sitten perustetun viraston pitäisi valvoa ulkomaalaisten työllistämistä.
Työntarkastuspiireissä toimii työllisyyden laillisuutta käsitteleviä osastoja ja niissä työskentelee noin 150 tarkastajaa. Virkailijat kuitenkin valittavat, että laitoksen on vaikea taistella siirtolaisten riistoa vastaan, koska toimintaa organisoivat rikollisryhmät. Niitä vastaan on hankala toimia ilman erityisvaltuuksia.
Työntarkastajilla on myös vähäiset tekniset keinot toimintaansa. Heillä on käytössään vain muutamia yövalvontakameroita ja radiopuhelimia. Sitä paitsi laki ei oikeuta tarkastajia tekemään havaintoja, ei nauhoittamaan eikä käyttämään hyväksi muita tekniikoita.
Michal Tyczynskin, työllistämisen laillisuutta käsittelevän osaston varajohtajan mukaan rajavartiolaitoksella, jonka kanssa työntarkastajat työskentelevät yhteistyössä, on paljon suuremmat toimintamahdollisuudet.
Tyczynski kertoo, että muutamissa tilanteissa tarkastajat yksinkertaisesti pelkäävät henkensä ja terveytensä puolesta. Siksi laitos yhä pontevammin vaatii työllisyyden valvonnan siirtämistä rajavartiolaitokselle, jonka virkailijat ovat paljon paremmin aseistautuneita ja jotka voivat käyttää salakuuntelua ja rikollisten provosointia.
Laillinen työnvälittäjä
voi myös huijata
Edes laillinen työ ja laillisen työnvälittäjän palveluiden käyttö eivät takaa vierastyöläiselle turvallisuutta ja palkkaehdoista kiinni pitämistä.
Muutama kuukausi sitten 31 filippiiniläistä kapinoi työnantajaa vastaan Lodzin lähellä. He valittivat palkoista. Jos he olisivat olleet Filippiineillä, he olisivat ansainneet 500 dollaria kuukaudessa. Valuuttakurssin laskemisessa tapahtuneen virheen takia he saivat vain vajaat 300 dollaria.
Filippiiniläiset keskeyttivät työnsä ikkunoita valmistavassa tehtaassa. Jonkun aikaa he asuivat kunnallisessa yömajassa. Kului kuukausi, jonka jälkeen Filippiinien konsuli maksoi heidän paluunsa Manilaan.
Eräs lodzilainen yritys maksoi intialaisille pienempää palkkaa kuin Puolan laki edellytti. Tietämättömyyttään työntekijät sopivat Puolan minimipalkkaa selvästi pienemmästä summasta.
Vierastyöläistä
on helppo huijata
Puolassa työskentelee pääasiassa Aasiasta ja entisen Neuvostoliiton alueelta tulevia työntekijöitä. Heille välitysyritys tarjoaa työtä usein jo heidän kotimaassaan ennen Puolaan siirtymistä.
Puolassa he kohtaavat aivan uudet työnantajat, joiden kanssa he solmivat työsopimuksen heille vieraalla kielellä. He eivät yleensä kuitenkaan kieltäydy työstä, vaikka työehdot olisivat heikot, sillä he ovat maksaneet suuria summia matkasta Puolaan. Usein työhön Puolaan saapuu koko perhe.
Ulkomaalaiset työntekijät tulevat Puolaan usein maataloustyöhön, mutta myös esimerkiksi rakennuksille. He ovat halpaa työvoimaa sillä puolan kieltä osaamattomina heitä on helppo huijata ja maksaa sovittua vähemmän.
Ammattiyhdistysliikkeen olisi luontevaa auttaa vierastyöläisiä, mutta Puolan ay-liike on heikko, eikä pysty tällaista apua sesonkityöntekijöille tarjoamaan.
lehti 