Robert De Niron loistavan energisen roolisuorituksen ansiosta Martin Scorsesen ohjaaman Koomikkojen kuninkaan (The King of Comedy, 1983) päähenkilön kiihkomielisyys saa kiehtovan monisäikeisen luonteen. Nuorehkosta miehestä löytyy niin hulluutta, tolloutta kuin ripaus nerouttakin.
Koomikkojen kuningas on pirullisen hauska musta komedia. Se on terävä ja Scorseselle tyypillinen kiivassykkeinen satiiri amerikkalaisesta julkisuusmyllystä, siihen liittyvästä kuuluisuuden janosta ja kirouksesta sekä vinoutuneista ihmissuhteista. Perhe on pahin, muistuttaa illan kunkku ollessaan amerikkalaisen unelmansa huipulla.
Tyypin nimi on Rupert Pupkin, ja hän kävelee suoraan kadulta tv-studioon ja saman tien kansalliseen kuuluisuuteen. Rupert uskoo asiaansa, hän näkee itsensä tähtenä jo ennen ensimmäistäkään näyttöä eikä muutenkaan pelaa sovinnaisten sääntöjen mukaan. Illan kingiksi janoaa tuliaseiden luvatun maan kansalainen.
Koomikkojen kuningas on Scorsesen ja De Niron yhteistöistä merkittävimpiä, ja se kuuluu Kuin raivo härkä -filmin tavoin 1980-luvun amerikkalaisen elokuvan kärkeen. Leffassa on oma profetiansa, mitä tulee aikamme viihde- ja mediakulttuurin ”Me First” -virityksiin.
Elokuva tekee epäsuorasti kunniaa tärkeässä sivuroolissa olevalle 1950- ja 1960-lukujen koomikkosuuruudelle Jerry Lewisille. Hänen esittämänsä viihdetähden epäkiitolliseen osaan kuuluu useampikin häiriintynyt fani, joista mieleen jäävimpiä on muuan Masha (Sandra Bernhard).
Koomikkojen kuningas. Teema Fem perjantaina 24.8. klo 21.00. Areena 7 pv.
uutiskirje 
