Vahva pohjoismainen hyvinvointivaltio houkuttelee virolaisia maahanmuuttajia Suomeen.
Suomessa asuvat virolaiset pyrkivät hyvinvointivaltion täysiarvoisiksi jäseniksi olemalla hyviä työntekijöitä ja veronmaksajia sekä ottamalla etäisyyttä muista maahanmuuttajaryhmistä, joiden he eivät katso ansaitsevan hyvinvointivaltion tukea.
Tämä käy ilmi tuoreesta Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimuksesta.
Pyritään asettumaan eri asemaan ja tekemään itsensä tärkeiksi.
– Virolaiset maahanmuuttajat arvostavat suomalaista hyvinvointivaltiota suuresti ja vertaavat suomalaista yhteiskuntaa virolaiseen, jossa yksilö ei voi esimerkiksi työttömäksi jäätyään odottaa valtiolta samanlaista tukea, toteaa tutkijatohtori Rolle Alho Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanista.
Alho on yhdessä Tampereen yliopiston yliopistonlehtorin Markku Sippolan kanssa tutkinut, millaisena virolaiset maahanmuuttajat kokevat suomalaisen hyvinvointivaltion.
Tutkimuksessa haastateltiin 51:tä virolaista Suomessa asuvaa maahanmuuttajaa.
Hyviä veronmaksajia
Haastateltavien pyrkimys tulla hyvinvointivaltion täysiarvoisiksi jäseniksi tuli esiin sekä toisaalta heidän myönteisissä tunteissaan hyvinvointivaltion instituutioita ja normeja kohtaan että toisaalta myös siinä, että he pitivät etäisyyttä muihin maahanmuuttajaryhmiin, jotka heidän käsityksensä mukaan eivät saa toimeentuloaan tekemällä työtä Suomessa.
Näin ollen he eivät haastateltavien mielestä ”ansaitse” hyvinvointipalveluja.
– Virolaiset maahanmuuttajat painottivat voimakkaasti olevansa niin sanottuja hyviä työntekijöitä ja veronmaksajia ja ansaitsevansa siten paikkansa hyvinvointivaltiossa, Alho sanoo.
– Tämän tulisi heidän käsityksensä mukaan asettaa heidät tasa-arvoiseen asemaan syntyperäisten suomalaisten kanssa.
Rasismia muita ryhmiä kohtaan
Etäisyys muihin maahanmuuttajaryhmiin tuli joissain tapauksissa esiin myös rasistisina kommentteina maahanmuuttajista, jotka haastateltavien mukaan käyttävät järjestelmään hyväkseen.
– Tämän hetken kärjistyneessä maahanmuuttokeskustelussa tulee pitää mielessä, että virolaisten on muita helpompi sulautua Suomeen ja oppia kieli, Alho huomauttaa.
– Virolaiset eivät koe rasismia ja syrjintää samalla tavoin kuin monet muut maahanmuuttajaryhmät.
Hän arvioi myös, että haastatelluilla oli vain vähän ymmärrystä niistä syistä, joiden takia jotkut maahanmuuttajaryhmät jäävät useammin ilman työtä eivätkä kykene integroitumaan yhteiskuntaan yhtä helposti kuin virolaiset.
– Eri maahanmuuttajaryhmien välillä on tiettyjä jännitteitä ja jopa rasismia. Pyritään retorisesti asettumaan eri asemaan ja tekemään itsensä tärkeiksi. Kyse on varmastikin yleisinhimillisestä tarpeesta tuoda itseään esille, Alho sanoo.
Hän näkee yhtäläisyyksiä haastateltujen virolaisten asemassa Suomessa ja ruotsinsuomalaisten asemassa Ruotsissa, jossa monet ruotsinsuomalaiset toimivat aktiivisesti ruotsidemokraattien riveissä ja asettuvat rasistien puolelle.
– Psykologisesti voi olla helpompaa identifioitua enemmistöön ja ottaa etäisyyttä muista maahanmuuttajaryhmistä, Alho arvioi.
Mikään ei viittaa hyvinvointiturismiin
Haastattelut osoittivat, että Suomi tuntuu matalien palkkojen ja heikon yhteiskunnallisen tuen kanssa kotimaassaan painivista virolaisista työntekijöistä houkuttelevalta vaihtoehdolta.
Suomi on suurin virolaisten maahanmuuttajien vastaanottajamaa. Virolaiset muuttavat Suomeen lähinnä töiden perässä, sillä palkat ovat täällä korkeammat ja työtilanne parempi.
Maantieteellinen ja kielellinen läheisyys ja vapaa liikkuvuus tekevät muuton helpoksi.
– Virolaisten maahanmuuttajien ensisijainen motiivi Suomeen tulolle on se, että he haluavat olla hyvinvointivaltion täysivaltaisia jäseniä. Tekemällä työtä ja maksamalla veroja he työntekijöinä saavat myös hyvinvointivaltion turvaa, Alho sanoo.
– Vaikka virolaiset arvostavat suomalaisen hyvinvointivaltion tarjoamaa turvaa, ei mikään viittaa niin sanotun hyvinvointiturismin tavoitteluun, sillä maahanmuuton pääasiallinen syy ovat Suomen tarjoamat kohtalaisen korkeat palkat ja hyvät työmahdollisuudet, ei yhteiskunnan tuki.
Hyvinvointiturismilla tarkoitetaan yleensä ei-työperäistä maahanmuuttoa, jossa on tarkoitus käyttää hyvinvointijärjestelmää hyväkseen.
Sosiaaliturva houkuttelee töihin Suomeen
Suomalainen hyvinvointijärjestelmä näyttää tutkimuksen mukaan lisäävän virolaisten maahanmuuttajien motivaatiota osallistua Suomen työmarkkinoille.
Virolaiset arvostavat Suomea siksi, että heidän elintasonsa ei ole täällä suoraan riippuvainen markkinavoimista kuten uusliberaalissa Virossa.
– Tekemiemme johtopäätösten mukaan virolaisten halu kannattaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa selittyy heidän kokemuksistaan: Järjestelmä suojelee yksilöä riskitilanteissa, Alho sanoo.
uutiskirje 
