Hessenin sunnuntaisissa maapäivävaaleissa jatkui jo kahden viikon takaisissa Baijerin vaaleissa nähty suunta: liittohallituksessa olevat puolueet – CDU/CSU ja SPD – häviävät, muut puolueet voittavat.
Liittohallituksen toiminta vaikeutuu tuloksen vuoksi entisestään ja lisää hajoamisen uhkaa, mutta pelko tappiosta ennenaikaisissa liittopäivävaaleissa pitänee hallituksen koossa ainakin toistaiseksi.
Kristillisdemokraatit päätyivät 27 prosenttiin ja menettivät liki kolmanneksen kannatuksestaan vuoden 2013 vaaleihin verrattuna. Tulos on huonoin sitten vuoden 1966.
Demarit menettivät Hessenissä kannatustaan joka suuntaan.
Demarit taas menettivät yli kolmanneksen ja saivat 19,8 prosenttia, mikä on huonoin tulos vuoden 1946 jälkeen.
SPD on tilanteesta huolissaan, sillä se menetti kannatustaan kaikille muille puolueille, mutta sai vain vähän uusia tukijoita. Tulos kuvastaa puolueen asemaa koko liittotasavallan laajuisesti, jatkuvaa tappioiden kierrettä.
Syyllinen löytyy Berliinistä
Sekä Hessenin kristillisdemokraattinen pääministeri Volker Bouffier että sosiaalidemokraattien nokkamies Thorsten Schäfer-Gümbel osoittavat sormella Berliinin suuntaan: liittohallitus on jatkuvalla sisäisellä riitelyllään ja hidastelullaan keskeisissä asiakysymyksissä aiheuttanut saksalaisissa tyytymättömyyttä ja turhautumista. Se purkautui vaaleissa ja on suurimpana syynä hallituspuolueiden tappioihin osavaltioissa.
Liittokansleri Angela Merkel (CDU) ilmoitti maanantaina puolueensa puhemiehistön kokouksessa, ettei ole ehdolla puheenjohtajaksi joulukuun puoluekokouksessa.
Aikaisemmin Merkel antoi ymmärtää olevansa edelleen valmis puolueen johtoon. Liittokanslerina hän on halukas jatkamaan vaalikauden loppuun eli vuoteen 2021 saakka, mutta ei asetu enää tuolloin ehdokkaaksi liittopäiville.
Merkel ei ole toistaiseksi kommentoinut Hessenin vaalitulosta eikä vastannut Bouffierin ja Schäfer-Gümbelin kritiikkiin. Sen sijaan CDU:n puoluesihteeri Annegret Kramp-Karrenbauer vaatii ”uutta työkulttuuria” suureen koalitioon ja keskittymistä asiakysymyksiin.
Demarien puheenjohtaja Andrea Nahles ei ole halunnut välittömästi kommentoida Merkelin ilmoitusta vetäytyä CDU:n puheenjohtajan tehtävästä. Omalta kohdaltaan hän ei näe syytä muutokseen.
Nahles vaatii hallituskumppaneita ratkaisemaan nopeasti keskinäiset henkilöitä ja politiikkaa koskevat kiistansa. Niiden lähteinä ovat CDU:n sisarpuolue, baijerilainen kristillissosiaalinen unioni CSU ja sen puheenjohtaja, sisäministeri Horst Seehofer. Hän on jyrkillä toimillaan ajanut jo kaksi kertaa liittohallituksen hajoamisen partaalle.
Suuren koalition ahdinko
Andrea Nahles luetteli maanantaina joukon asiakysymyksiä, joiden ratkaiseminen on edellytyksenä demarien jatkamiselle liittohallituksessa. Puolueen vasemmistosta sen sijaan esitettiin vaatimuksia jättää suuri koalitio, Grosse Koalition, johon puolue meni syvästi erimielisenä.
CDU:n puoluekokous valitsee joulukuussa Merkelille seuraajan puolueen puheenjohtajaksi. Viimeistään tällöin ratkeaa myös kristillisdemokraattien suhtautuminen liittohallituksen jatkoon. Varteenotettavaa seuraajaehdokasta Merkelille ei ole näköpiirissä, mutta jo maanantaina ilmaantui ensimmäinen paikasta kiinnostunut.
Ennenaikaisiin liittopäivävaaleihin ajautuminen pelottaa liittohallituksen puolueita, eritoten sosiaalidemokraatteja.
Viimeisimmän gallupin mukaan CDU/CSU saisi 24–26 prosenttia äänistä, vihreät ohittaisi SPD:n 20–21 prosentin kannatuksella, SPD ja äärioikeiston AfD – 14–15 ja 14–16 prosenttia – olisivat tasoissa. Vasemmistopuolue Linken osuus olisi 10 ja liberaalipuolue FDP:n 9–10 prosenttia.
Suuri koalitio, ”GroKo”, nauttisi tämän mukaan vain noin 40 prosentin kannatusta, mikä on kaikkien aikojen alhaisin luku.
Vihreiden murskavoitto, Linke eteni
Viimeiset viisi vuotta on Hesseniä hallinnut kristillisdemokraattien ja vihreiden koalitio. Toisin kuin eräissä vastaavissa hallituskokoonpanoissa aikaisemmin, eivät vihreät Hessenissä ole jauhautuneet CDU:n voiman alla. Puolue ja sen johtaja Tarek Al-Wazir ovat onnistuneet luomaan uskottavuutta toiminnallaan, mikä näkyy vaalituloksessa.
Vihreät nousi 19,8 prosentin tuloksella tasoihin SPD:n kanssa. Puolue hyötyi liittohallituksen sekasortoisesta toiminnasta. Hallituspuolueet CDU ja SPD menettivät kumpikin vihreille noin satatuhatta kannattajaa.
Vasemmistopuolue Linke saavutti tähän saakka parhaan tuloksensa Hessenissä, 6,3 prosenttia, ja vakiinnutti asemansa maapäivillä. Myös liberaali FDP nosti kannatustaan.
Äärioikeiston Alternative für Deutschland (Vaihtoehto Saksalle) kahmi äänestäjiä ennen kaikkea kristillisdemokraateilta, sosiaalidemokraateilta ja erilaisilta pikkupuolueilta. Se sai 13,1 prosenttia äänistä. Noustuaan nyt Hessenin maapäiville AfD on edustettuna kaikkien 16 osavaltion parlamenteissa.
lehti 