Tänään 2. marraskuuta vietetään ”naisten palkkapäivää”. Viime vuonna vastaava päivä oli 31. lokakuuta, eli naisten palkat ovat saavuttaneet miesten palkkoja 0,5 prosenttiyksikköä.
Päivämäärä lasketaan vuosittain Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin tiedoista vertaamalla naisten ja miesten keskiansioita. Naisten palkka on tänä vuonna 83,9 prosenttia miesten palkoista, mikä merkitsee sitä, että naiset työskentelevät loppuvuoden laskennallisesti palkatta.
STTK:n johtaja Katarina Murto korostaa, että yksittäisen vuoden perusteella ei voida sanoa, miten palkkaero kehittyy jatkossa.
– Naisten ja miesten välinen palkkaero on tällä hetkellä 16,1 prosenttia. Ero kapenee etanan vauhdilla, jos ollenkaan. Realistisin keino palkkatasa-arvon toteutumiseksi on perhevapaauudistuksen toteuttaminen, joka valitettavasti tälläkään vaalikaudella ei ole edennyt.
STTK pitää hieman yllättävänä palkkaeron hienoista kaventumista, sillä yleensä korkeasuhdanteessa miesten palkat nousevat naisten palkkoja nopeammin.
– Se puolestaan johtuu siitä, että miehet työskentelevät naisia useammin yksityisellä sektorilla, missä palkkaliukumia tulee enemmän. Koko ajan kohoava naisten koulutustaso toisaalta tasaa palkkaeroja, Murto toteaa.
Kansalaiskysely puoltaa erillistä palkkaerää naisille
STTK:n loppukesällä teettämän kansalaiskyselyn perusteella 47 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että palkkaeron kaventamiseksi naisille tulisi maksaa palkankorotusten yhteydessä erillinen erä. 36 prosenttia vastustaa ja 16 prosenttia ei osannut sanoa mielipidettään. Erillisen erän kannalla ovat erityisesti ikäryhmittäin 51–65-vuotiaat (59 % vastaajista) ja toimihenkilönaiset (64 % vastaajista).
STTK:n mielestä perhevapaauudistuksen rinnalla palkka-avoimuuden lisääminen veisi palkkoja tasa-arvoisempaan suuntaan.
– Myös samapalkkaohjelmaa on jatkettava seuraavassa hallituksessa, Murto esittää.
”Rahalla tämä ratkeaa”
Palkkatasa-arvon ongelmat näkyvät varsinkin sosiaali- ja terveysalalla, joka on hyvin naisvaltainen. Esimerkiksi Tehyn jäsenistä 92 prosenttia on naisia.
– Niin kauan kun naisvaltaisen sosiaali- ja terveysalan palkkatasoa ei nosteta, palkkatasa-arvo ei etene. Asia on hyvin yksinkertainen ja ratkeaa rahalla. Kysymys onkin enemmän siitä, tahdotaanko oikeasti miesten ja naisten perusteetonta palkkaeroa kuroa umpeen, arvelee Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Rytkösen mukaan naisten palkkapäivän tilastoluku ei ota huomioon julkisen sektorin lomarahaleikkausta. Julkisen sektorin naiset ovat siis palkkakehityksen peränpitäjiä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun hoitohenkilöstöllä on jo nyt haasteellista tulla toimeen palkallaan. Matala palkkataso työntää alalta pois pätevää henkilökuntaa.
– Jos Suomessa halutaan säilyttää korkeatasoinen terveydenhuolto ja hoidon laatu, ei ole varaa menettää yhtään ammattilaista. Meillä on oltava varaa maksaa koulutetulla naisvaltaisella sote-alalla parempaa palkkaa. Asia tulee olemaan jatkossa vastassa sekä poliittisilla päättäjillä että neuvottelupöydissä. Korulauseet eivät riitä, toteaa Rytkönen.
Pron tasa-arvopalkinto Valiolle
Ammattiliitto Pro myönsi tasa-arvopalkinnon tänä vuonna Valio Oy:lle luottamusmiesten tiedonsaantioikeuksien toteutumisesta. Luottamusmiesten tiedonsaantioikeus ja palkkauksen läpinäkyvyys ovat keskeisiä keinoja, joilla työpaikan palkkatasa-arvoa voidaan parantaa.
Pron tasa-arvopalkinto myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa. STTK:n Naisten palkkapäivän lisäksi perjantai on myös Ammattiliitto Pron Puhutaan palkasta -teemapäivä.
Pron työmarkkinatutkimuksen mukaan palkinnon voittaneen Valio Oy:n palkkaukseen ja palkkausjärjestelmään liittyvät mittaustulokset ovat suhteellisesti Pron parhaimmistoa suuremmissa yrityksissä. Valiolla yhteistyötä tehdään hyvässä hengessä. Luottamusmiehet saavat palkkatietoja muun muassa palkkausjärjestelmätyöryhmässä ja tasa-arvosuunnitelman palkkakartoitusta tehtäessä. Palkoissa olevia hajontoja käsitellään säännöllisesti ja lisäselvityksiä tehdään tarvittaessa.
Luottamusmiehelle palkkatiedot
Valiolla tuotantosihteerinä työskentelevä luottamusmies Maarit Takala kertoo yllättyneensä iloisesti palkinnosta. Luottamusmies kuuluu Valion ELPA- eli elintarviketeollisuuden palkkausjärjestelmätyöryhmään kahden muun toimihenkilöiden edustajan ja kolmen työnantajan edustajan kanssa. Työryhmän tehtävänä on valvoa, että alan palkkausjärjestelmää noudatetaan ja kaikki toimii kuten yhdessä on sovittu. Ryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa ja on muutenkin yhteydessä säännöllisesti.
– Luottamusmies saa palkkatiedot neljä kertaa vuodessa. Tiedoista löytyy säännöllisen työajan keskiarvoansiot lajiteltuna palkkaryhmittäin sekä sukupuolittain. Tilastosta löytyy palkkaryhmiin jaoteltuina tietoina henkilömäärä iän, palvelusvuosien ja sukupuolen mukaan. Tiedot saadaan kaikilta henkilöstöryhmiltä, kertoo Takala.
Työryhmä tarkastelee myös sitä, että toimihenkilön tehtävän vaativuusluokitus, pisteytys ja toimenkuvat vastaavat toisiaan. Palkoissa olevia hajontoja käsitellään säännöllisesti kerran vuodessa. Jos toimihenkilön tehtävä tai toimenkuva muuttuu, sen pisteytys arvioidaan uudelleen.
Kaikilla työpaikoilla tietojen saanti ja yhteistyö eivät toimi yhtä hyvin kuin Valiolla. Takalan neuvo on, että silloin on hyvä palata perusasioiden ääreen.
– Kannattaa rauhassa istua alas ja avata palkkaukseen liittyviä termejä yhdessä. Silloin saadaan yhteinen kuva siitä, missä mennään. Tämä rakentaa myös yhteistyötä, jonka pohjalta löytyy yhteinen näkemys sekä taso ja toimenkuvien pisteytys on jatkossa helpompaa.
uutiskirje 
