Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola (vas.) on ilahtunut siitä, että keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen patistelee Elinkeinoelämän keskusliittoa EK:ta laajaan työmarkkinasopimukseen työntekijäjärjestöjen kanssa.
Keskustalaisen Verkkoapilan (5.1.) haastattelussa Korhonen kehottaa EK:ta tarttumaan palkansaajakeskusjärjestöjen johtajien esityksiin laajasta ja kattavasta useampivuotisesta raamisopimuksesta.
Lausunnollaan Korhonen tukee SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylyn (sd.) ja Toimihenkilökeskusjärjestön STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpään (sd.) näkemystä siitä, että nyt tarvitaan palkkaneuvottelujen tueksi työmarkkinaosapuolten ja valtiovallan sopimus, jolla Suomi kansakuntana hakisi eväitä uuteen nousuun.
Korhosen mukaan EK:n taannoinen linjaus laaja-alaisesta tulopolitiikasta luopumisesta ei ollut viisas.
Yhdessä sopimisessa Suomen voima
Korhonen varoittelee EK:ta tekemästä samaa virhettä, minkä SAK teki hänen mukaansa 1990-luvun alun lamassa kaatamalla yhteiskuntasopimuksen.
– Yhteiskuntasopimuksen kaatumisella oli katastrofaaliset seuraukset. Ajauduttiin pakkodevalvaatioon, konkurssiaaltoon ja satojen tuhansien ihmisten työttömyyteen. Syvennettiin lamaa, Korhonen kuvailee.
Korhonen toteaa, että kun raha- ja valuuttakurssipolitiikka ei enää kuulu kansallisen talouspolitiikan työkalupakkiin, niin kilpailukykyyn voidaan vaikuttaa ainoastaan järkevällä työmarkkina- ja finanssipolitiikalla.
Korhosen mukaan yhdessä sopimisessa on Suomen voima.
”Tulevaisuussopimus” voisi Korhosen mukaan koostua erilaisista työllisyys-, koulutus-, teollisuus-, vero- ja sosiaalipolitiikan elementeistä. Johtotähtinä tulisi hänen mukaansa olla työllisyys, tuottavuus, kilpailukyky, ostovoima, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen.
SAK:ssa tyytyväisiä Korhosen ulostuloon
SAK:n varapuheenjohtaja Huutola on tyytyväinen päähallituspuolueen keskustan puoluesihteeri Korhosen ulostuloon, jolla hän tukee palkansaajajärjestöjen jo pitkin syksyä esittämää ja kehittelemää näkemystä työmarkkinatilanteesta.
– SAK:n hallitus on itse asiassa elokuusta asti yrittänyt etsiä tällaista isompaa laajaa sopimusta, mikä perustuu siihen Mäenpään ja Lylyn esitykseen.
Huutolan mukaan esitystä ei ole koskaan kunnolla käsitelty. Hän epäilee, että siihen on ollut syynä EK:n kielteinen kanta.
Kun EK on antanut palkansaajajärjestöille ymmärtää, että se ei halua edetä laajan sopimuksen aikaan saamiseksi, asia ei ole Huutolan mukaan siksi edennyt.
– Mutta SAK on tietenkin edelleen valmis etenemään asiassa niiden periaatteiden ja kantojen mukaan, joita olemme EK:lle ja maan hallitukselle kertoneet.
”Maan hallitus on nyt avainasemassa”
Työllisyys, työttömyys ja työttömyysturvan järjestäminen nykyisessä vaikeassa tilanteessa on Huutolan mukaan SAK:n suurin ajankohtainen huoli.
– Jos tästä näkökulmasta maan päähallituspuolue keskusta profiloituu, niin eihän sitä voi pitää kuin myönteisenä.
Huutola ei kuitenkaan lähde arvioimaan, miten suuri voima puoluesihteeri Korhosen ja keskustan takana nyt on, kun ajatellaan maan hallituksen roolia työmarkkinaratkaisuissa.
– Toivoisin, että maan hallitus ottaisi tässä nyt vahvemman roolin. Maan hallitus on nyt avainasemassa.
Huutola odottaa maan hallitukselta uutta työmarkkinapoliittista linjaa.
Huutolan arvion mukaan hallitus ei ole tähän asti ollut sitä mieltä, että EK:ta pitäisi painostaa asiassa.
– Tosi asiassahan tässä EK:n pitää nyt ottaa toisenlainen kanta.
uutiskirje 
