SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka muistuttaa, että harvat tuotteet tehdään enää alusta loppuun Suomessa. Yritysvastuulaki auttaisi kuluttajia selvittämään, että valmistaako yritys tuotteittaan rikkomatta ihmisoikeuksia.
– Pahimmat ihmisoikeusloukkaukset saataisiin myös estettyä niissä yrityksissä, jotka eivät vapaaehtoisesti huomioi ihmisoikeuksia, kirjoittaa Björkbacka.
Hän huomauttaa, että yritysvastuulain tavoite on kannustaa yrityksiä vastuullisuuteen ja siten myös ennaltaehkäistä ihmisoikeusrikkomuksia.
Yritysvastuulain tavoite on kannustaa yrityksiä vastuullisuuteen.
– Täysin aukottomasti sitä ei voida varmistaa. Yritysten vastuullisuudesta kertoo esimerkiksi se, että ne kartoittavat tuotantoketjuissaan mahdollisesti piileviä ihmisoikeusriskejä puolueettoman auditoinnin avulla, käyttävät vastuullisuussertifioituja raaka-aineita sekä tekevät yhteistyötä paikallisten ammattijärjestöjen kanssa.
Laki varmistaa tiedon saannin
Ihmisoikeusvaikutusten huomioiminen on yrityksille vapaaehtoista. Alihankintaa intialaisella tai kiinalaisella tehtaalla teettävä yritys voi halutessaan ohittaa tehtaan työolot.
Periaatteet yritysten ihmisoikeusvastuusta on linjattu YK:ssa, ja Suomi on sitoutunut niihin. Yritysvastuulailla halutaankin varmistaa, että periaatteet toteutuvat.
Björkbackan mukaan yritysvastuulain myötä kuluttaja voi paremmin luottaa siihen, että yritys on pyrkinyt minimoimaan tuotteen valmistukseen liittyviä ihmisoikeusriskejä.
– Tutkimusten mukaan yritysten vastuullisuus kiinnostaa ihmisiä ja enemmistö on valmis jättämään epäeettisesti valmistetun tuotteen kaupan hyllylle.
Tavoitteena on, että yrityksille asetetaan ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoite. Käytännössä yritysten edellytetään kartoittavan toimintansa ihmisoikeusriskejä sekä ehkäisevän riskien toteutumista. Jos tuotantoketjussa esiintyy lapsityötä, yritys osallistuu tilanteen korjaamiseen.
uutiskirje 
