Heikon ruplan kurssin takia Venäjän-kauppaa tekevät suomalaiset yritykset eivät usko viennin suureen nousuun, todetaan Suomalais-Venäläisen kauppakamarin teettämässä tuoreessa Venäjän-kaupan barometrissa.
Ongelmana nähdään myös rangaistukset, joilla Yhdysvallat uhkaa Venäjää.
– Odotukset ovat menossa pessimistiseen suuntaan. Puolet yrityksistä uskoo, että viennin taso pysyy ennallaan puoli vuotta eteenpäin, totesi Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen barometrin julkistuksessa tiistaina.
Kukaan barometriin haastatelluista ei odota Venäjän talouskasvun olevan voimakasta seuraavan puolen vuoden aikana.
– Suomi on investointihyödykkeiden vientimaa. Investointeja lykätään, ja se näkyy kehityksessä, Rekolainen kertoo.
Venäjä on Suomelle kuudenneksi suurin vientimaa.
Barometriin haastateltiin lähes 300:aa suomalaista Venäjän-kauppaa tekevien yritysten ylimmästä johdosta. Suomalais-Venäläisellä kauppakamarilla on noin 650 suomalaista ja venäläistä jäsenyritystä.
Vienti laskenut, tuonti noussut
Rekolaisen mukaan viime vuosi oli pitkästä aikaa hyvä vuosi Venäjän-kaupassa.
– Suomen vienti kasvoi 15 prosenttia ja tuonti lähes 30 prosenttia.
Kesän jälkeen suhde on heikentynyt jälleen, ja alkuvuonna vienti laski kolme prosenttia.
Tuonti Venäjältä Suomeen on kasvanut yhdeksän prosenttia, sillä öljyn hinta on pysynyt korkeana.
Rekolaisen mukaan Venäjän bruttokansantuote kasvaa noin 2 prosentin vuosivauhtia eli itänaapurissamme eletään maltillisen kasvun aikaa.
– Ensi vuodeksi on ennustettu 1,5 prosentin kasvua.
Ruplan arvon heittelehtiminen vaikuttaa Venäjän kansalaisten ostovoimaan. Ruplan heiketessä muihin valuuttoihin nähden sen ostovoima tuontitavaroihin nähden heikkenee ja kansalaisten ostovoima hiipuu. Monet ovat vahvan ruplan aikaan sijoittaneetkin rahansa kiinteään omaisuuteen kuten asuntoihin.
Arvioiden mukaan Yhdysvaltain pakotteet voisivat pahimmillaan vaikuttaa Venäjän bruttokansantuotteeseen jopa puolentoista prosentin verran.
Venäjällä toimivat odottelevat
Venäjällä toimivat suomalaiset yritykset kokevat vaikutusmahdollisuutensa rajallisiksi. Ne odottavat muun muassa Venäjän ja Yhdysvaltain suhteiden kohentuvan, mikä todennäköisesti voimistaisi ruplaa.
Yli puolella Venäjällä toimivista suomalaisyrityksistä liiketoiminta on pysynyt entisellään ruplan heilahtelusta huolimatta. Joka kolmas yritys ilmoittaa liiketoimintansa kasvaneen, mutta enimmäkseen maltillisesti. Pienet ja ketterät yritykset suhtautuvat tulevaisuudennäkymiinsä myönteisimmin.
Pakotteet keikuttavat ruplaa
Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi vuonna 2016 nostatti toiveita siitä, että Yhdysvaltojen ja Venäjän välit lähentyisivät. Sen vuoksi rupla vahvistui.
Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjan Venäjä-kytkösepäilyistä huolimatta ruplan kurssi säilyi korkealla öljyn hinnan noustessa.
Yhdysvaltain pakotteet Venäjää vastaan alkoivat huhtikuussa. Tuolloin ruplan kurssi heikentyi. Kesällä vuodettiin julkisuuteen lakialoitteita Yhdysvaltain uusista pakotteista, jotka koskivat muun muassa energiasektoria.
– Ne eivät ole tulleet voimaan, mutta jo pakotteiden uhka heilautti ruplaa, Rekolainen toteaa.
Elokuun lopussa Yhdysvallat asetti uusia pakotteita Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä myrkytystapauksen vuoksi. Jälleen ruplan arvo heilahti alas.
Lokakuussa Venäjän keskuspankki nosti ohjauskorkoa 7,5 prosenttiin ja valtio keskeytti valuuttaostoja markkinoilta. Näillä keinoilla ruplaa on saatu vahvistettua.
Barometrin mukaan yhä useampi yritys on jäänyt odottamaan, mitä kansainvälisessä kauppapolitiikassa sekä ruplan arvolle tapahtuu. Myyntiin ja markkinointiin panostetaan entistä vähemmän.
uutiskirje 