Irtisanomislain (HE 227/2018) esityöt osoittavat ERTOn mukaan, että lakimuutoksen työllisyysvaikutukset ja muutokset työsuhdeturvaan ovat edelleen epävarmat ja epäselvät. Tämän vuoksi oikeudellinen epävarmuus lain sisällöstä ja työsuhdeturvan tasosta kestää vuosia.
ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen vetoaakin kansanedustajiin.
Todellisia voittajia ovat vain juristit
Tästä seuraa oikeudenkäyntien tsunami.
– Älkää hyväksykö näin huonoa lakia. On oletettavaa, että 1.7.2019 voimaantuleva lakimuutos saa aikaiseksi loppuvuodesta 2019 satojen nyt voimassa olevien työsuhteiden irtisanomisen. Tästä seuraa oikeudenkäyntien tsunami, ja todellisia voittajia ovat vain juristit. Järki voittakoon ja laki jääköön eduskunnassa hyväksymättä, Aaltonen sanoo.
Tällä hetkellä jos työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syytä, aiheuttaa se 90 päivän niin sanotun karenssin työttömyysturvaan. Lakimuutoksen jälkeen karenssi olisi työnantajan päättäessä työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä 60 päivää, mutta 90 päivää työntekijän irtisanoutuessa itse.
Hallituksen esitys aiheuttaa Aaltosen mukaan sen, että työpaikasta pois halutessaan työntekijän on kannattavampaa tulla irtisanotuksi kuin irtisanoutua.
– Laki kannustaa siis työntekijää irtisanoutumisen sijasta tekemään työnsä niin huonosti, että hänet irtisanotaan. Tässä ei ole järjen hiventäkään. Lakia tulisi eduskunnassa muuttaa niin, että karenssi olisi aina sama, esittää Aaltonen.
Karenssijärjestelmä pitää uudistaa
Saadaksemme Suomeen dynaamisemmat työmarkkinat koko karenssijärjestelmä tulisi ERTOn mukaan uudistaa.
– 90 päivän karenssi pakottaa työntekijän pysymään työpaikassa, vaikkei hän siinä pärjäisi tai viihtyisi esimerkiksi työtehtävien, huonon esimiestyön tai huonon henkilöstöpolitiikan takia. Harva uskaltaa tai pystyy ottamaan riskin kolmen kuukauden tulottomasta ajasta.
Aaltonen toteaakin, että jos halutaan, että työntekijät hakeutuvat ja päätyvät heidän osaamistaan ja haluaan parhaiten vastaaviin töihin, tulisi koko karenssista luopua tai ainakin lyhentää vaikkapa kuukauteen.
– Jos vielä tässä yhteydessä kieltäisimme massiivisesti yleistyneet kilpailukieltosopimukset, tukisimme työmarkkinoiden dynamiikkaa ja tuottavuutta uudella ja rohkealla tavalla. Tällaisilla uudistuksia Suomi tarvitsee, ei epäselviä irtisanomissuojauudistuksia, sanoo Juri Aaltonen.
Toimihenkilöliitto ERTO on yksityisen palvelusektorin asiantuntijatehtävissä työskentelevien ammattiliitto, jolla on noin 15 000 jäsentä. He edustavat muun muassa seuraavia aloja: logistiikka, markkinointiviestintä, digimedia, sosiaali- ja terveysala, henkilöstöpalveluala, tietotekniikan palvelut, matkailu-, liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä taloushallinto. ERTO on osa toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ta.
uutiskirje 
