89 prosenttia suomalaisista antaa tasavallan presidentti Sauli Niinistölle melko hyvän tai erittäin hyvän arvosanan ulkopolitiikan hoidosta, selviää EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Vain seitsemän prosentin mielestä Niinistö ansaitsee melko huonon tai erittäin huonon arvosanan.
Suomalaisten luottamus presidenttien ulkopolitiikan johtamiseen on ollut ennenkin vahvaa, mutta Niinistön aikana se on vahvistunut. Edellisen kerran EVA kysyi suomalaisten arvosanoja ulkopolitiikan toimijoille vuonna 2007. Presidentti Tarja Halosen toiminnan ulkopolitiikassa arvioi tuolloin melko hyväksi tai erittäin hyväksi 77 prosenttia suomalaisista.
Hallitus heikoilla, Soini pohjalla
Sen sijaan luottamus hallituksen ja sen ministerien kykyyn hoitaa ulkopolitiikkaa on heikentynyt vuodesta 2007. Juha Sipilän hallitus kokonaisuutena saa 31 prosentilta suomalaisista erittäin hyvän tai melko hyvän arvosanan. Enemmistö, 61 prosenttia, antaa hallitukselle huonon arvosanan. Vuonna 2007 Matti Vanhasen II hallitus sai 50 prosentilta kansalaisista erittäin hyvän tai melko hyvän arvosanan.
Sipilä itse saa vähintään melko hyvän arvosanan 34 prosentilta vastaajista kun Vanhasen lukema oli 60 prosenttia ja erittäin huonona häntä piti vain 5 prosenttia vastaajista vuonna 2007. Sipilää erittäin huonona pitäviä on 33 prosenttia.
Vielä heikommin menee ulkoministeri Timo Soinilla. Edes melko hyvänä häntä pitää vain 26 prosenttia vastaajista ja erittäin huonona 40 prosenttia. 66 prosentin mielestä Soini on onnistunut ulkopolitiikassa melko tai erittäin huonosti.
Ero tekstiviestikohuun kaatuneeseen Ilkka Kanervaan on dramaattinen. Yli puolet vastaajista piti hänen toimintaansa ulkoministerinä vähintään melko hyvänä ja vain 4 prosenttia erittäin huonona.
Suhde Venäjään viilentynyt
Kyselyn perusteella suomalaiset näkevät kumppanuuden Yhdysvaltain kanssa nyt hieman aiempaa tärkeämmäksi, vaikka maan presidentti vaihtui mittausajankohtien välillä arvostetusta Barack Obamasta arvaamattomana pidettyyn Donald Trumpiin. 47 prosenttia suomalaisista katsoo, että ”ongelmistaan huolimatta Yhdysvallat on länsimaisten arvojen keskeinen puolustaja maailmassa ja Suomellekin tärkeä kumppani”. 27 prosenttia on eri mieltä väitteen kanssa. Vuonna 2009 väitteen kanssa samaa mieltä oli 43 prosenttia ja eri mieltä 31 prosenttia suomalaisista.
Suhtautuminen Venäjään on puolestaan vuosikymmenen alusta viilentynyt. Vielä vuonna 2007 suomalaisista 37 prosenttia oli mieltä, että ”Suomen ei pitäisi ottaa kantaa sellaisiin kansainvälisiin kysymyksiin, jotka asettavat hyvät Venäjä-suhteemme vaakalaudalle”. Vuonna 2018 samaa mieltä on 27 prosenttia.
Kysely ulkopolitiikasta osa EVAn vuoden 2018 Arvo- ja asennetutkimusta. Tulokset perustuvat 2 073 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 24.9.–4.10.2018.
uutiskirje 
