Runoilija on läsnä tässä hetkessä

Runoilija Heidi Haataja miksi kirjoitat runoja?

– Haluan pohdiskella ja tarkkailla elämää sekä jakaa saamiani oivalluksia ympärilleni.

Miten tuore Ikirouta sulaa -teos syntyi ja millainen prosessi kokoelman kirjoittaminen oli?

– Olen ollut politiikassa mukana pari vuotta, ja halusin kesälomani aikana palata takaisin luovuuden maailmaan.

– Olen hidas runojen kirjoittaja. Teoksen runot ovat valmistuneet kahdeksan vuoden aikana. Osa runoista on syntynyt tiiviiseen tahtiin, mutta yleensä julkaisukelpoisia runoja syntyy viidestä kuuteen vuodessa.

– Käsikirjoituksen ensimmäisen version kokoaminen kesti viikon. Kaivoin esille kaikki julkaisemattomat runoni vuosien ajalta, muokkasin niitä, tulostin ne paperilapuille ja järjestelin ne kolmeksi erilaiseksi kokonaisuudeksi. Kirjoitin myös muutaman uuden runon täydentämään runoista syntyvää tarinallisuutta.

Voitit vuonna 2012 esikoiskokoelmallasi Möllärimestari-omakustannekilpailun runokokoelmasarjan, loiko se paineita tätä teosta ajatellen?

– Halusin tässä teoksessa välttää kaikki kirjoitusvirheet ja turhat rönsyilyt.

– Lisäksi halusin tehdä uusimmasta teoksesta sujuvasti eteenpäin soljuvan, tiiviin kokonaisuuden. Olisihan se hienoa, jos uusinkin kirja saisi tunnustusta. Pääasia kuitenkin on, että mahdollisimmat monet lukisivat teoksen.

”Arkea ja runoilijuutta ei voi erottaa toisistaan.”

Tämä kirja julkaistiin Kustannus Mäntypuron kautta, muuttiko se jotenkin itse tekotapaa

– Prosessi oli huomattavasti helpompi. Saatoin keskittyä itse käsikirjoitukseen, kun kustantamo oikoluki, ehdotti muutoksia ja antoi palautetta. Se myös huolehti taitosta, kansilehtien kuvista, esittelyteksteistä ja kaikista muista asioista, jotka kustantamolle kuuluu. Omakustantajahan joutuu tekemään tuon kaiken itse.

Miten keräät aiheita runoillesi ja miten runoilijuus sulautuu muuhun arkeesi?

– Runoilijalle tärkeintä on olla läsnä tässä hetkessä. Tarkkailen luontoa, ihmisiä ja tietysti itseäni. Tämä vaatii aikaa pysähtyä ja kykyä rauhoittua, mutta ilman tapahtumia runoissa ei olisi voimaa ja toimintaa. On hyvä olla mukana monenlaisissa aktiviteeteissä, joista voi löytyä uusia aiheita.

– Kyvystä olla toiselle ihmiselle läsnä on yllättävästi hyötyä jopa politiikassa, kun kohtaan ihmisiä ja neuvottelen erilaisista asioista. Harrastan aktiivisesti runonlausuntaa, joten valtuustosalissa tai kokouksen puheenjohtajana ollessani ääneni käyttäminen on minulle helppoa. Arkea ja runoilijuutta ei voi erottaa toisistaan.