Jopa kymmenientuhansien kahdenvälisten sopimusten solmiminen muun muassa kaupasta, liikenteestä, liikkuvasta työvoimasta ja opiskelijavaihdosta vaativat vuosien neuvottelut, todettiin usean asiantuntijan voimin Eurooppalaisen Suomen ja Suomen YK-liiton seminaarissa tiistaina Helsingissä.
Tilaisuudessa olivat edustettuina myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä palkansaajajärjestöt.
Iso-Britannian ero Euroopan unionista kestää pitkään, vaikka virallinen ero astuisikin voimaan maaliskuun lopussa.
– Iso-Britanniassa on ollut puhetta, jonka mukaan brexitin jälkeen työntekijöiden oikeuksista voidaan hankkiutua eroon, SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä toteaa.
Suuri osa Iso-Britannian työlainsäädäntöä on tullut EU:n direktiiveistä, joita maa on alun perin vastustanut.
– Olen huolissani, että Iso-Britannia lähtee purkamaan työelämän sääntelyä.
Pelkona oikeuksien polkeminen
Ristelä toivoo, että EU:n ja Iso-Britannian välisessä sopimuksessa olisi tarkkaan määritelty työelämää koskevat säännökset epäterveen kilpailun estämiseksi.
Nykyisessä erosopimuksen luonnoksessa on maininta, ettei Iso-Britannia heikennä työelämän tasoa siirtymäajan päätyttyä.
Ristelä kaipaa sopimukseen kirjausta, että Iso-Britannia pysyy mukana EU:n työelämän säätelyn kehittämisessä myös jatkossa. Sopimuksesta kuitenkin puuttuu maininta, miten maata rangaistaan, jos se ei kunnioita Euroopassa voimassa olevia työelämän säännöksiä.
– Reiluun kilpailuun liittyvät kirjaukset ovat niin yleisellä tasolla EU:n ja Iso-Britannian välisessä poliittisessa julistuksessa, ettei niitä voi kommentoida, Ristelä toteaa.
Iso-Britannia on ollut jarruna
Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen näkee brexitissä myös hyviä puolia.
– Britannia on ollut kovin kanto kaskessa EU:n kemikaalilainsäädännön kehittämisessä, jolla saataisiin työelämään ja kansalaisille turvallisia kemikaaleja. Kun Britannia lähtee, päästään jatkamaan sitä työtä, Penttinen toteaa.
Hänen mukaansa Iso-Britannia on ollut myös vahvin jarrumies työelämän asioiden kehittämisessä unionissa.
STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Maria Häggman muistuttaa, että brexitissä Suomi menettää tärkeän kauppakumppanin ja vapaakaupan puolustajan. Samalla Suomi menettää valtaa suhteessa suuriin EU:n valtioihin. Hän toivoo, että työntekijöiden yhtenäiset oikeudet turvattaisiin jatkossakin.
EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula kannustaa suomalaisia yrityksiä etsimään uusia kauppakumppaneita. Suomen viennistä 6 prosenttia suuntautuu tällä hetkellä Iso-Britanniaan.
uutiskirje 
