Hallituksen esittämät muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin kuohuttivat eduskuntaa viime viikolla. Niin sanotun välikaton poistaminen tarkoittaa sitä, että esimerkiksi terveyskeskusmaksun omavastuu nousee enimmillään 683 euroon vuodessa, kun se nykyisin on runsaat 60 euroa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) esityksestä antaman lausunnon mukaan etenkin lapsiperheet ja kotihoitoa saavat iäkkäät hyötyisivät sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan asiakasmaksulain muutoksista. Hallituksen esityksessä alaikäisten kaikki terveydenhuollon palvelut muuttuisivat maksuttomiksi ja iäkkäiden kotihoidon kuukausimaksut pienenisivät keskimäärin lähes 30 euroa.
Toisaalta usein sosiaali- ja terveyskeskuksen (sote-keskus) lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotolla käyvät aikuiset maksaisivat palveluistaan nykyistä enemmän, THL toteaa.
Se summaa muutosten vaikutukset niin, että suuri osa ihmisistä maksaisi sote-palveluista hieman nykyistä enemmän ja pieni osa huomattavasti nykyistä vähemmän. Pääosin hallituksen esittämät muutokset asiakasmaksulakiin ovat THL:n mielestä oikeansuuntaisia. Ne yhdenmukaistaisivat kuntien kirjavia maksukäytäntöjä, mikä lisäisi ihmisten yhdenvertaisuutta.
Pienituloisten kynnys hakeutua palveluun nousee
Väestöstä 60 prosenttia asuu kunnissa, joissa sote-keskuksessa käynti on tällä hetkellä maksuton. Hallitus esittää, että sairaanhoitajan vastaanotosta perittävästä maksusta säädettäisiin lailla. Enimmäismaksu olisi 11,50 euroa.
Maakunta voisi päättää myös periä enimmäismääriä pienempiä asiakasmaksuja tai olla perimättä niitä ollenkaan, mutta THL:n johtajan Markku Pekurisen mukaan sairaanhoitajamaksun kirjaaminen lakiin todennäköisesti kannustaa maakuntia perimään maksua.
– Maksun käyttöönotto ja välikaton poisto korottavat pienituloisten kynnystä hakeutua palveluihin varhaisessa vaiheessa”, Pekurinen toteaa.
Paljon palveluita käyttäviä hyödyttää toisaalta se, että maksukattoon laskettaisiin mukaan aiempaa enemmän erilaisia palveluita, kuten suun terveydenhuolto.
Osuu paljon palveluita käyttäviin
Mielenterveysalalla toimivien järjestöjen Mielenterveyspoolin mielestä esitys uudeksi asiakasmaksulaiksi ei vastaa riittävästi terveydenhuollon eriarvoisuuden ongelmakohtiin. Asiakasmaksut voivat kasautua eniten sairastaville ja asiakkaille, joiden psyykkiset tai fyysiset oireet johtavat tiheisiin hoitokäynteihin.
Maksukattoja olisi kolme erillistä ja niiden yhteissumma 1 600 euroa vuodessa.
Mielenterveyspoolin mukaan korkea maksumäärä osuu terveyskeskusten asiakkaisiin, jotka käyttävät paljon palveluita. Heistä valtaosa kuuluu alempiin tuloluokkiin. Vuonna 2015 noin 55 000:lla enimmäkseen erittäin pienituloisella suomalaisella asiakasmaksut, reseptilääkkeiden ja matkojen omavastuut ylittävät 40 prosenttia henkilön käytettävissä olevista vuosituloista.
Lakiesityksessä mielenterveyden avohoito säilyy maksuttomana, mutta maakunta voi periä maksuja psykiatrisesta laitoshoidosta ja laitoshoitona annetusta kuntoutuksesta. Mielenterveyspooli vaatii varmistamaan, etteivät mielenterveyden hoidon kustannukset, kuten lääkehoidon liian alhainen korvaustaso tai sairaalalaskut kaada yksilön tai perheen taloutta.
Se haluaa myös päihde- ja mielenterveyspalvelujen täyttä maksuttomuutta sairaalahoitojaksojenkin osalta. Maksuttomuus edistäisi ihmisten hoitoon hakeutumista ja estäisi talousvaikutuksista johtuvaa ongelmien syvenemistä.
”Asiakasmaksut ovat ristiriidassa valtakunnallisten terveys- ja kuolleisuuserojen kaventamisen kanssa. Asiakasmaksukertymän väheneminen voidaan kattaa ehkäisemällä ongelmien syvenemistä ja sairaalahoitojaksoja nykyistä paremmilla matalan kynnyksen palveluilla”, Mielenterveyspooli toteaa lausunnossaan.
uutiskirje 
